Taalereita ja äyrejä

[Kompassi]

Löysin Euran miitissä hopeisen 1/24 riikintaalerin kolikon ja kasan muita ruotsin kolikoita, skillinkejä ja äyrejä. Alkoi kiinnostaa nuo ihmeelliset 24:s osat ja interwebin ihmemaasta löysin tämmöisiäkin täysin tarpeettomia tietoja:

Kannu = 2,6172 litraa
Viinatuoppi = ½ kannua eli 1,3 litraa
Rahayksikkö oli taaleri; 1 taaleri = 32 äyriä, 1 äyri = 24 penninkiä
(Penninki oli vain laskennallinen rahayksikkö eikä lyöty raha.)

Sivun aiheena oli vuosina 1676 - 1677 kruunun kirstusta maksettujen, upseerien kestikievarissa tapahtuneista ruokailuista koituneiden kustannusten jakautumisesta.

Wikipediasta löytyy tämmöinenkin tieto:
Taalari oli Ruotsin ja Suomen yhteisen historian tärkein rahayksikkö. Saksalaisen mallin mukaisen rahan otti käyttöön vuonna 1534 Kustaa Vaasa. Taalarin jakoyksikkönä oli šillinki, joka oli 1/48 taalaria. Arvoltaan 1 taalari oli 4 Ruotsin markkaa, joka oli 32 äyriä.

Ruotsissa taalarin juuria voidaan hakea Taalainmaalta (Dalarna), jossa sijaitsee sittemmin Unescon maailmanperintökohteeksi julistettu historiallinen kuparikaivos.[3] Erityisesti 1600-luvulla kuparin ollessa metallina arvossaan rahoja alettiin lyödä Taalainmaan kupariin eli taalariin. Koska rahan arvo oli suhteessa siihen käytetyn metallin arvoon, kuparitaalarit olivat varsin suuria ja painavia kuparipellin kappaleita eli plootuja (ruots. plåt ’levy, pelti’). Karkeasti verraten yksi kuparitaalari oli vajaa kilogramma kuparia. Tukholman vanhan kaupungin Kungliga Myntkabinettetissä voi kokeilla vanhojen taalareiden painoa.

1600-luvun alkupuolella kaksi hopeamarkkaa vastasi yhtä kuparitaalaria ja kaksi kuparitaalaria yhtä hopeataalaria. Kurssit kuitenkin vaihtelivat eri rahojen välillä niihin käytettyjen metallien arvon vaihtelun mukaan. Taalarin ostovoima vaihteli talouden yleisten lainalaisuuksien mukaan. Esimerkiksi marraskuussa 1776 Turussa tynnyrillinen rukiita maksoi 60 kuparitaalaria ja tynnyrillinen ohria 42 kuparitaalaria. Samaan aikaan Tukholmassa rukiit maksoivat 44–45 ja ohrat 30 taalaria tynnyriltä.


Ja Riikintaalerista seuraavaa:
Riikintaaleri on Ruotsissa 1500–1800-luvuilla käytössä ollut rahayksikkö. Nimitys riikintaaleri (riksdaler) tulee ruotsin sanasta rik, valtakunta ja rahayksikön nimestä taaleri.

Ensimmäiset taalerit lyötiin Kustaa Vaasan valtakaudella vuonna 1534. Nimitys riksdaler otettiin käyttöön saksalaisen esikuvan (Reichstaler) mukaisesti vuonna 1604. Alkuperäisten riikintaalerien hopeapitoisuus oli korkea, joten ne eivät kiertäneet, vaan niitä varastoitiin arvometallina. Taalerin tilalle tuli vähemmän hopeaa sisältävä taalerin hopeakolikko (daler silvermynt). Vuodesta 1624 lähtien otettiin hopeavarojen vähenemisen takia käyttöön kuparitaaleri, joka oli vastaavaa hopearahaa painavampi.

Kustaa III uudisti Ruotsin rahajärjestelmän vuonna 1777. Hopeapitoisuudeltaan vakioitu riikintaaleri jakautui 48 killinkiin (skilling) ja killinki edelleen 12 runstykkiin (rundstycke, suom. kirjaimellisesti ”pyörylä”). Rahanvaihdossa tapahtui 50 prosentin devalvaatio.

Riikintaalerit korvattiin kruunuilla vuonna 1873 suhteessa 1:1.

Jopa menee monimutkaiseksi. Pitänee googlailla lisää kunhan kerkiää...

[Rautahattu]

Tähän väliin on hyvä lisätä, että riikintaalari eli riksi oli Suomessa käytössä ruplan lisäksi vuoteen 1840 jolloin sen käytöstä luovuttiin. Riksin arvo oli pyöreästi 141 hopeakopeekkaa. Toisin sanoen ei kannata ihmetellä jos 1809 - 1840 vuosien riikintaalareita löytyy, ne ovat olleet tuolloin käypää rahaa. Vanhoista luentomuistiinpanoista löytyisivät kyllä rahayksiköt ja niiden jako-osat keskiajalta nykypäivään saakka. Toisaalta vanhojen mitta- ja rahayksiköiden ulkoa opetteleminen ja tenttiminen aiheutti aikanaan sellaiset traumat ettei oikein vieläkään kykene niitä vilkuilemaan...