Vinkkejä kaivataan.
Muiden ja omien löytöjen vertailu, alkaa jo tuoda kovaa kateutta itsessä.
Moni aina kysyy löytäjältä, että mistä löysit ja löytäjä vastaa, että paikkakunnan historian tuntemus sekä vanhat kartat auttavat paljon.
Täältä Rauman seudulta ja sen lähiympäristöstä löytyy karttoja hyvinkin pitkältä ajalta. Olen onnistunut yhdistämään toistakymmentä karttaa tämän päivän karttojen päälle ja olen käynyt näissä piippailemassa useamman kerran. Taktiikkani karttojen tutkimisessa on ollut peltojen yhdistäminen toisiin ja sieltä asutusten lähistöllä pyöriminen. Myös lidar-kuvia on tulkittu. Mutta ei. Ei vain jumalauta löydy mitään.
Onko tässä nyt käynyt niin, että joku on jo käynyt piippaamassa jokaisen mielenkiintoisen kohteen, minulla on älyttömän huono tuuri tai myöhäisenajan raumalaisilla ei ole ollut muuta omaisuutta, kuin hevosenkenkiä?
Laitteena on Garrett Ace 250 ja siihen tänä vuonna hankittu 12" x 10" kela.
Karttojen tulkitseminen
Re: Karttojen tulkitseminen
Olisin onnellinen jo siitä hevosenkengästä, omat löydöt kun ovat lähinnä ruosteisia nauloja 
.
Mutta vakavasti puhuen, niistä kartoista on suunnaton apu, etenkin jos niitä on pitkältä ajalta. Tutkit vaan pienen alueen karttoja kerrallaan, ja vertaat myös niiden mittakaavoja toisiinsa ettei tule virheitä sen vuoksi. Pelkkien peltojen vertailu ei ole hyvä, koska niiden paikat ja muodot ovat voineet vaihdella aikojen kuluessa. Etenkin vanhat maakirjakartat ovat mielenkiintoisia siirtää nykyisten karttojen paikalle, esimerkiksi rantaviivat voivat olla hieman erinäköisiä niissä ja tiet voivat olla kokonaan eri paikoissa. Ilmansuuntia määritellessä myös magneettisen pohjoisen eranto täytyy ottaa huomioon, se on muuttunut paljon vuosisatojen aikana. Karttoihin merkitty pohjoinen voikin olla esimerkiksi koillisessa tai luoteessa tällä hetkellä.
Nykyisen kotini alueelta on karttoja 1600-luvun lopulta tähän päivään, ja alue on muuttunut melko paljon. Ensin en uskonut että vanhin maakirjakartta olisi edes tältä paikkakunnalta, koska rantaviiva ei pitänyt ollenkaan paikkaansa. Sitten älysin että kartassa oleva pitkä kapeahko järvenlahti on nykyisin ja ollut jo 300 vuotta kuivaa maata, järven pintaa on laskettu 1600-1700-lukujen vaihteessa, siitä järvenpinnan laskusta ei vaan ole mitään tietoa eikä dokumenttia. Samoin osa kartassa olevista saarista on nykyisin osa mannerta. Sen tiedon jälkeen alue oli helppo sijoittaa kartalle ja paikansin myös vanhan kappelin paikan nykyiselle kartalle, siitä kappelistakaan ei tosin ole paikkakunnalla sen enempää perimätietoa kuin muutakaan kirjallista dokumenttia kuin se maakirjakartta. Kun kävin kunnantalolla kysymässä piippailulupia ja mainitsin kappelista tekniselle johtajalle, hän ei edes meinannut uskoa minua. Oli kuitenkin paikkakuntalaisia ja kotoisin sen kappelinpaikan läheltä. Kehotin häntä miettimään mistä paikalla pitkään ollut talon nimi Ristilä voisi olla lähtöisin .
Paikallishistoriaa voi tutkia kirjastossa, siellä löytyy monesti hyvää tietoa kun vaan jaksaa kahlata läpi kotiseutukirjoja. Hyviä tiedonmuruja voi löytyä sellaisista kirjoista joista niitä ei uskoisi löytyvänkään, esimerkiksi seurakuntien historiikeista. En ole alkujaan paikkakuntalaisia, mutta väittäisin että tiedän paikkakunnan muinaishistoriasta enemmän kuin ikäiseni paikkakuntalaiset. Olisi mielenkiintoista joskus kyllä jututtaa yhtä lähitalon vanhaa isäntää, häneltä kuulisi todennäköisesti hyviä vinkkejä ja voisin saada piippailuvan kylän vanhimman talon maille . Sinne kun on aikoinaan kätketty hopeaakin eräässä kirjassa olevan tarinan mukaan...
Kannattaa tarkistaa myös paikkatietoikkunasta tai muualta muinaisjäännösalueet ja tietenkin kysyä luvat kuntoon ennenkuin menee piippailemaan. Hyviä ja piippirikkaita hetkiä
.Mutta vakavasti puhuen, niistä kartoista on suunnaton apu, etenkin jos niitä on pitkältä ajalta. Tutkit vaan pienen alueen karttoja kerrallaan, ja vertaat myös niiden mittakaavoja toisiinsa ettei tule virheitä sen vuoksi. Pelkkien peltojen vertailu ei ole hyvä, koska niiden paikat ja muodot ovat voineet vaihdella aikojen kuluessa. Etenkin vanhat maakirjakartat ovat mielenkiintoisia siirtää nykyisten karttojen paikalle, esimerkiksi rantaviivat voivat olla hieman erinäköisiä niissä ja tiet voivat olla kokonaan eri paikoissa. Ilmansuuntia määritellessä myös magneettisen pohjoisen eranto täytyy ottaa huomioon, se on muuttunut paljon vuosisatojen aikana. Karttoihin merkitty pohjoinen voikin olla esimerkiksi koillisessa tai luoteessa tällä hetkellä.
Nykyisen kotini alueelta on karttoja 1600-luvun lopulta tähän päivään, ja alue on muuttunut melko paljon. Ensin en uskonut että vanhin maakirjakartta olisi edes tältä paikkakunnalta, koska rantaviiva ei pitänyt ollenkaan paikkaansa. Sitten älysin että kartassa oleva pitkä kapeahko järvenlahti on nykyisin ja ollut jo 300 vuotta kuivaa maata, järven pintaa on laskettu 1600-1700-lukujen vaihteessa, siitä järvenpinnan laskusta ei vaan ole mitään tietoa eikä dokumenttia. Samoin osa kartassa olevista saarista on nykyisin osa mannerta. Sen tiedon jälkeen alue oli helppo sijoittaa kartalle ja paikansin myös vanhan kappelin paikan nykyiselle kartalle, siitä kappelistakaan ei tosin ole paikkakunnalla sen enempää perimätietoa kuin muutakaan kirjallista dokumenttia kuin se maakirjakartta. Kun kävin kunnantalolla kysymässä piippailulupia ja mainitsin kappelista tekniselle johtajalle, hän ei edes meinannut uskoa minua. Oli kuitenkin paikkakuntalaisia ja kotoisin sen kappelinpaikan läheltä. Kehotin häntä miettimään mistä paikalla pitkään ollut talon nimi Ristilä voisi olla lähtöisin
.Paikallishistoriaa voi tutkia kirjastossa, siellä löytyy monesti hyvää tietoa kun vaan jaksaa kahlata läpi kotiseutukirjoja. Hyviä tiedonmuruja voi löytyä sellaisista kirjoista joista niitä ei uskoisi löytyvänkään, esimerkiksi seurakuntien historiikeista. En ole alkujaan paikkakuntalaisia, mutta väittäisin että tiedän paikkakunnan muinaishistoriasta enemmän kuin ikäiseni paikkakuntalaiset. Olisi mielenkiintoista joskus kyllä jututtaa yhtä lähitalon vanhaa isäntää, häneltä kuulisi todennäköisesti hyviä vinkkejä ja voisin saada piippailuvan kylän vanhimman talon maille
. Sinne kun on aikoinaan kätketty hopeaakin eräässä kirjassa olevan tarinan mukaan...Kannattaa tarkistaa myös paikkatietoikkunasta tai muualta muinaisjäännösalueet ja tietenkin kysyä luvat kuntoon ennenkuin menee piippailemaan. Hyviä ja piippirikkaita hetkiä
Re: Karttojen tulkitseminen
Kiitos vastauksesta.
Itsellä vähän sama tilanne, että Rauman ja sen lähialueiden historia on paremmin hallussa, kuin suurimmalla osalla paikallisista. Sen verran on tullut asioita luettua ja karttoja tutkittua. Raumalla kun on pitkä historia ja niin kirjallista, kuin perimätietoa löytyy niin paljon, kuin vain jaksaisi lukea.
Olen verrannut peltoja siitä syystä, että Raumalla Vanha-Rauma on rauhoitettu koko sen alue ja vähän pidemmältäkin. Sitä ympäröi asuinalueet, joiden pihoille en viitsi mennä kaivamaan. Eikä niitä ole vanhoihin karttoihin merkattukkaan. Karttojen mukaan lähiseutujen pellot ovat olleen parhaimmillaan 500 vuotta samoilla paikoilla, nykyään toki vähän suurempia.
Suurin osa tämän seudun muinaisjäännöksistä sijoittuu n. 10 km nykyisestä rantaviivasta sisämaahan päin. Esimerkiksi Eurassa, n. 30 km Raumalta, on kuuluisia muinaisjäänteitä paljon.
Uskallan väittää, että monet kartat olen saanut kohdistettua juuri oikeisiin kohtiin. Syystä tai toisesta niistä ei vain löydy mitään järkevää.
Itsellä vähän sama tilanne, että Rauman ja sen lähialueiden historia on paremmin hallussa, kuin suurimmalla osalla paikallisista. Sen verran on tullut asioita luettua ja karttoja tutkittua. Raumalla kun on pitkä historia ja niin kirjallista, kuin perimätietoa löytyy niin paljon, kuin vain jaksaisi lukea.
Olen verrannut peltoja siitä syystä, että Raumalla Vanha-Rauma on rauhoitettu koko sen alue ja vähän pidemmältäkin. Sitä ympäröi asuinalueet, joiden pihoille en viitsi mennä kaivamaan. Eikä niitä ole vanhoihin karttoihin merkattukkaan. Karttojen mukaan lähiseutujen pellot ovat olleen parhaimmillaan 500 vuotta samoilla paikoilla, nykyään toki vähän suurempia.
Suurin osa tämän seudun muinaisjäännöksistä sijoittuu n. 10 km nykyisestä rantaviivasta sisämaahan päin. Esimerkiksi Eurassa, n. 30 km Raumalta, on kuuluisia muinaisjäänteitä paljon.
Uskallan väittää, että monet kartat olen saanut kohdistettua juuri oikeisiin kohtiin. Syystä tai toisesta niistä ei vain löydy mitään järkevää.