Tänne tiedot muita ehkä kiinnostavista tapahtumista , esitelmistä, näyttelyistä tms.
Keskustelu tällä palstalla ei ole sallittu.
Jos joku haluaa keskustella näistä niin avatkoon oman ketjun sitä varten.
Ilmoitustaulu tapahtumista , esitelmistä, näyttelyistä ym.
11.9.2012
Arkeologia Suomessa – Arkeologi i Finland 2007–2008 on ilmestynyt
Arkeologia Suomessa -julkaisusarjan uusin osa tiivistää yksiin kansiin vuosina 2007 ja 2008 tehdyt arkeologiset kaivaukset ja inventoinnit.
Kaivaus- ja inventointitietojen lisäksi julkaisu sisältää artikkelit Museoviraston arkeologian osaston kenttätöistä 2007–2008, muinaisjäännösrekisterin kehityksestä, arkeologiasta osana Metsähallituksen palveluja sekä Oulussa tehdystä kaupunkiarkeologisesta kenttätutkimuksesta.
Edellisistä osista poiketen julkaisu ilmestyy vain sähköisenä painoksena. Pdf-julkaisu on Museoviraston verkkosivuilla osoitteessa http://www.nba.fi/fi/File/1691/arkeolog ... 7-2008.pdf
ARKEOLOGIA SUOMESSA – ARKEOLOGI I FINLAND 2007–2008
Toimittajat: Helena Ranta, Teija Nurminen, Tanja Tenhunen ja Marianna Niukkanen
2012, 240 s., pdf, ISSN 2242-5128
Kirjan sisältö
Helena Taskinen:
Katsaus Museoviraston arkeologian osaston tutkimus- ja suojeluyksikön vuosien 2007 ja 2008 kenttätöihin (ref. Översikt över fältarbeten som enheten för undersökning och skydd vid Museiverkets arkeologiska avdelning har utfört under åren 2007 och 2008)
Miikka Haimila:
Muinaisjäännösrekisteri 20 vuotta myöhemmin – muinaisjäännösrekisterin lyhyt historia (ref. Fornlämningsregistret 20 år senare – fornlämningsregistrets korta historia)
Pirjo Rautiainen, Henrik Jansson, Jouni Taivainen ja Anu Vauramo:
Arkeologina Metsähallituksen luontopalveluissa ja metsätaloudessa (ref. Som arkeolog vid Forststyrelsens naturtjänster och skogsbruk)
Titta Kallio-Seppä:
Kaupunkiarkeologista kenttätutkimusta Oulussa kolmella vuosikymmenellä (ref. Stadsarkeologisk fältundersökning i Uleåborg under tre decennier)
Kaivaukset 2007
Inventoinnit 2007
Kaivaukset 2008
Inventoinnit 2008
Lisätietoja kirjasta antaa intendentti Helena Ranta, puh. 040 128 6316, helena.ranta@nba.fi
Lisätietoja Museoviraston julkaisuista: http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/julkaisut
Museovirasto Facebookissa: http://www.facebook.com/Museovirasto
Lea Murto-Orava
Viestintäpäällikkö
Museovirasto
PL 913, 00101 Helsinki
puh. 040 128 6041
lea.murto-orava@nba.fi
www.museovirasto.fi
Museovirasto Facebookissa www.facebook.com/Museovirasto
Arkeologia Suomessa – Arkeologi i Finland 2007–2008 on ilmestynyt
Arkeologia Suomessa -julkaisusarjan uusin osa tiivistää yksiin kansiin vuosina 2007 ja 2008 tehdyt arkeologiset kaivaukset ja inventoinnit.
Kaivaus- ja inventointitietojen lisäksi julkaisu sisältää artikkelit Museoviraston arkeologian osaston kenttätöistä 2007–2008, muinaisjäännösrekisterin kehityksestä, arkeologiasta osana Metsähallituksen palveluja sekä Oulussa tehdystä kaupunkiarkeologisesta kenttätutkimuksesta.
Edellisistä osista poiketen julkaisu ilmestyy vain sähköisenä painoksena. Pdf-julkaisu on Museoviraston verkkosivuilla osoitteessa http://www.nba.fi/fi/File/1691/arkeolog ... 7-2008.pdf
ARKEOLOGIA SUOMESSA – ARKEOLOGI I FINLAND 2007–2008
Toimittajat: Helena Ranta, Teija Nurminen, Tanja Tenhunen ja Marianna Niukkanen
2012, 240 s., pdf, ISSN 2242-5128
Kirjan sisältö
Helena Taskinen:
Katsaus Museoviraston arkeologian osaston tutkimus- ja suojeluyksikön vuosien 2007 ja 2008 kenttätöihin (ref. Översikt över fältarbeten som enheten för undersökning och skydd vid Museiverkets arkeologiska avdelning har utfört under åren 2007 och 2008)
Miikka Haimila:
Muinaisjäännösrekisteri 20 vuotta myöhemmin – muinaisjäännösrekisterin lyhyt historia (ref. Fornlämningsregistret 20 år senare – fornlämningsregistrets korta historia)
Pirjo Rautiainen, Henrik Jansson, Jouni Taivainen ja Anu Vauramo:
Arkeologina Metsähallituksen luontopalveluissa ja metsätaloudessa (ref. Som arkeolog vid Forststyrelsens naturtjänster och skogsbruk)
Titta Kallio-Seppä:
Kaupunkiarkeologista kenttätutkimusta Oulussa kolmella vuosikymmenellä (ref. Stadsarkeologisk fältundersökning i Uleåborg under tre decennier)
Kaivaukset 2007
Inventoinnit 2007
Kaivaukset 2008
Inventoinnit 2008
Lisätietoja kirjasta antaa intendentti Helena Ranta, puh. 040 128 6316, helena.ranta@nba.fi
Lisätietoja Museoviraston julkaisuista: http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/julkaisut
Museovirasto Facebookissa: http://www.facebook.com/Museovirasto
Lea Murto-Orava
Viestintäpäällikkö
Museovirasto
PL 913, 00101 Helsinki
puh. 040 128 6041
lea.murto-orava@nba.fi
www.museovirasto.fi
Museovirasto Facebookissa www.facebook.com/Museovirasto
Arkeologipäivät 2011 -julkaisu on ilmestynyt ja on saatavilla edellisten numeroiden tapaan vain ja ainoastaan sähköisessä muodossa. Pdf-numerot löytyvät Sarksin sivujen alta julkaisun osoitteesta:
http://www.sarks.fi/ap/ap-julkaisu.html
Arkeologipäivien teemoja v. 2011 olivat: Arkeologian asema muuttuvassa yhteiskunnassa & Nuoret muinaisjäännökset ja nykyisyyden arkeologia
Julkaisun sisältö ja suorat linkit artikkeleihin:
Kansi, esipuhe ja sisällysluettelo
http://www.sarks.fi/ap/ap2011/ap2011_01_alku.pdf
Arkeologia ja arkeologit kulttuuriperintöä kasvattelemassa
Päivi Maaranen
http://www.sarks.fi/ap/ap2011/ap2011_02_maaranen.pdf
Arkeologiapedagogiikan teemapäivät ArkeOPEda
Mervi Suhonen
http://www.sarks.fi/ap/ap2011/ap2011_03_suhonen.pdf
Tohtorit suomalaisen arkeologian kentässä
Eeva-Maria Viitanen & Timo Salminen
http://www.sarks.fi/ap/ap2011/ap2011_04 ... lminen.pdf
Semanttinen web, ontologiat ja avoin tieto – talkoot avoimen yhteiskunnan puolesta
Johanna Enqvist
http://www.sarks.fi/ap/ap2011/ap2011_05_enqvist.pdf
Ohjelma, abstraktit ja osallistujat
http://www.sarks.fi/ap/ap2011/ap2011_06 ... stujat.pdf
Tiedoksi antoi:
J. Ruohonen
jukaru@utu.fi
Sarksin hallituksen jäsen
---
Juha Ruohonen
FM, assistentti
Arkeologian oppiaine
Turun yliopisto
02-3335252 / 0400-516352
jukaru@utu.fi
-------------------------------------------------------------------------
Voit erota talta listalta lahettamalla osoitteeseen majordomo@helsinki.fi
sahkopostin, jonka sisalto on
unsubscribe arkeologi-lista
samasta sahkopostiosoitteesta, josta olet liittynyt listan jaseneksi.
http://www.sarks.fi/ap/ap-julkaisu.html
Arkeologipäivien teemoja v. 2011 olivat: Arkeologian asema muuttuvassa yhteiskunnassa & Nuoret muinaisjäännökset ja nykyisyyden arkeologia
Julkaisun sisältö ja suorat linkit artikkeleihin:
Kansi, esipuhe ja sisällysluettelo
http://www.sarks.fi/ap/ap2011/ap2011_01_alku.pdf
Arkeologia ja arkeologit kulttuuriperintöä kasvattelemassa
Päivi Maaranen
http://www.sarks.fi/ap/ap2011/ap2011_02_maaranen.pdf
Arkeologiapedagogiikan teemapäivät ArkeOPEda
Mervi Suhonen
http://www.sarks.fi/ap/ap2011/ap2011_03_suhonen.pdf
Tohtorit suomalaisen arkeologian kentässä
Eeva-Maria Viitanen & Timo Salminen
http://www.sarks.fi/ap/ap2011/ap2011_04 ... lminen.pdf
Semanttinen web, ontologiat ja avoin tieto – talkoot avoimen yhteiskunnan puolesta
Johanna Enqvist
http://www.sarks.fi/ap/ap2011/ap2011_05_enqvist.pdf
Ohjelma, abstraktit ja osallistujat
http://www.sarks.fi/ap/ap2011/ap2011_06 ... stujat.pdf
Tiedoksi antoi:
J. Ruohonen
jukaru@utu.fi
Sarksin hallituksen jäsen
---
Juha Ruohonen
FM, assistentti
Arkeologian oppiaine
Turun yliopisto
02-3335252 / 0400-516352
jukaru@utu.fi
-------------------------------------------------------------------------
Voit erota talta listalta lahettamalla osoitteeseen majordomo@helsinki.fi
sahkopostin, jonka sisalto on
unsubscribe arkeologi-lista
samasta sahkopostiosoitteesta, josta olet liittynyt listan jaseneksi.
10.10.2012
Museoviraston paikkatietoaineistoja voi nyt ladata maksutta verkosta
Museovirasto on avannut verkossa kulttuuriympäristöön liittyvien paikkatietoaineistojensa latauspalvelun. Tarjolla on aineistoa sekä suunnittelijoille, viranomaisille ja tutkijoille että muuten vain kulttuuriympäristöstä kiinnostuneille. Aineistojen lataaminen on maksutonta ja aineistojen käyttöoikeus on hyvin laaja. Lataajan on kuitenkin hyväksyttävä käyttöehdot ennen aineiston saamista.
Aineistoja voi ladata suoraan osoitteesta http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/tiet ... lataaminen tai ATOM-syötteen kautta, jonka käyttäjä voi tilata selaimeensa. Ladattavan aineiston saa zip-pakettina, joka sisältää paikkatietoaineistot sekä shp- että tab-muodossa.
Ladattavissa on kolme erilaista pakettia, joista yksi sisältää suojellut kohteet ja on tarkoitettu erityisesti maankäytön suunnittelun tarpeisiin ja muuhun viranomaiskäyttöön. Toinen paketti sisältää myös muita kuin suojeltuja kohteita ja sopii esimerkiksi tutkimuskäyttöön.
Kolmas paketti noudattaa Inspire-direktiivin mukaista tietomallia ja sisältää inspire-direktiivin Liitteen 1 mukaiset Museoviraston suojelukohdeaineistot. Inspire on EU-direktiivi, jonka avulla kansallisista paikkatietoaineistoista ja -palveluista luodaan EU:n jäsenmaiden yhteinen, yhtenäinen ja helposti hyödynnettävä paikkatietoinfrastruktuuri. Lisätietoa: http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/inspire
Ladattavat tietotuotteet on kuvailtu Museoviraston verkkosivulla: http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/tiet ... jen_kuvaus.
Tietotuotemäärittelyt ovat myös aineistopaketissa mukana. Aineistot, samoin kuin latauspalvelukin, on kuvailtu Paikkatietohakemistossa: http://www.paikkatietohakemisto.fi.
Lisätietoja Museoviraston paikkatietopalvelusta antavat paikkatietoasiantuntija Minna Ryyppö, minna.ryyppo@nba.fi, puh. 040 128 6253 ja yli-intendentti Miikka Haimila, miikka.haimila@nba.fi, puh. 040 128 6140.
Lea Murto-Orava
Viestintäpäällikkö
Museovirasto
PL 913, 00101 Helsinki
puh. 040 128 6041
lea.murto-orava@nba.fi
www.museovirasto.fi
Museovirasto Facebookissa www.facebook.com/Museovirasto
Museoviraston paikkatietoaineistoja voi nyt ladata maksutta verkosta
Museovirasto on avannut verkossa kulttuuriympäristöön liittyvien paikkatietoaineistojensa latauspalvelun. Tarjolla on aineistoa sekä suunnittelijoille, viranomaisille ja tutkijoille että muuten vain kulttuuriympäristöstä kiinnostuneille. Aineistojen lataaminen on maksutonta ja aineistojen käyttöoikeus on hyvin laaja. Lataajan on kuitenkin hyväksyttävä käyttöehdot ennen aineiston saamista.
Aineistoja voi ladata suoraan osoitteesta http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/tiet ... lataaminen tai ATOM-syötteen kautta, jonka käyttäjä voi tilata selaimeensa. Ladattavan aineiston saa zip-pakettina, joka sisältää paikkatietoaineistot sekä shp- että tab-muodossa.
Ladattavissa on kolme erilaista pakettia, joista yksi sisältää suojellut kohteet ja on tarkoitettu erityisesti maankäytön suunnittelun tarpeisiin ja muuhun viranomaiskäyttöön. Toinen paketti sisältää myös muita kuin suojeltuja kohteita ja sopii esimerkiksi tutkimuskäyttöön.
Kolmas paketti noudattaa Inspire-direktiivin mukaista tietomallia ja sisältää inspire-direktiivin Liitteen 1 mukaiset Museoviraston suojelukohdeaineistot. Inspire on EU-direktiivi, jonka avulla kansallisista paikkatietoaineistoista ja -palveluista luodaan EU:n jäsenmaiden yhteinen, yhtenäinen ja helposti hyödynnettävä paikkatietoinfrastruktuuri. Lisätietoa: http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/inspire
Ladattavat tietotuotteet on kuvailtu Museoviraston verkkosivulla: http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/tiet ... jen_kuvaus.
Tietotuotemäärittelyt ovat myös aineistopaketissa mukana. Aineistot, samoin kuin latauspalvelukin, on kuvailtu Paikkatietohakemistossa: http://www.paikkatietohakemisto.fi.
Lisätietoja Museoviraston paikkatietopalvelusta antavat paikkatietoasiantuntija Minna Ryyppö, minna.ryyppo@nba.fi, puh. 040 128 6253 ja yli-intendentti Miikka Haimila, miikka.haimila@nba.fi, puh. 040 128 6140.
Lea Murto-Orava
Viestintäpäällikkö
Museovirasto
PL 913, 00101 Helsinki
puh. 040 128 6041
lea.murto-orava@nba.fi
www.museovirasto.fi
Museovirasto Facebookissa www.facebook.com/Museovirasto
Re: Ilmoitustaulu tapahtumista , esitelmistä, näyttelyistä y
Tästä ei sitten keskustelua tänne , vaan alkakaa uusi ketju tarvittaessa:
Museovirasto, Senaatti-kiinteistöt ja Metsähallitus tiedottavat
Museoviraston kiinteistöt siirretään Senaatti-kiinteistöille ja Metsähallitukselle
Museoviraston hallinnassa oleva kulttuurihistoriallisesti arvokas valtion kiinteistövarallisuus siirretään 1.1.2014 lukien Senaatti-kiinteistöille ja Metsähallituksen luontopalveluille. Senaatti-kiinteistöille siirretään 47 ja Metsähallitukselle 37 kulttuuri- ja nähtävyyskohdetta. Museovirasto on siirron jälkeen Senaatti-kiinteistöjen vuokralainen 19 kohteessa. Museovirasto toimii kiinteistöjen hallinnan siirron jälkeenkin kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelusta, restauroinnista ja konservoinnista sekä muinaisjäännösten hoidosta ja valvonnasta vastaavana asiantuntijaviranomaisena.
Eduskunta hyväksyi vuoden 2014 talousarvion yhteydessä valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyn Museoviraston kiinteistövarallisuuden osalta sekä määrärahat kohteiden vuokraamiseen. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta ja yleisistunto käsittelivät asiaa joulukuun lopussa ja päättivät kiinteistöjen hallinnansiirrosta ja sitoutumisesta vuokrasopimuksiin.
Siirto perustuu valtion kiinteistöstrategiaan
Museoviraston kiinteistövarallisuuden siirto perustuu valtion kiinteistöstrategiaan (Valtioneuvoston periaatepäätös VM/2404/00.00.02/2010) sekä valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistövarallisuuden omistuksen ja hallinnoinnin järjestämistä selvittäneen työryhmän ja Museoviraston kulttuurihistoriallisesti merkittävän kiinteistövarallisuuden omistamista ja hallinnoimisen järjestämistä selvittäneen työryhmän esityksiin. Museovirasto on valmistellut kiinteistöjen hallinnan siirtoa yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön, valtiovarainministeriön, ympäristöministeriön, Senaatti-kiinteistöjen ja Metsähallituksen kanssa.
Siirrettävä kiinteistövarallisuus on luokiteltu valtion omistuksen kannalta strategisiin ja ei-strategisiin omistuksiin. Strateginen kiinteistövarallisuus on sellaista, jonka omistus on välttämätöntä pitää valtiolla ja valtion liikelaitosten omistajahallinnassa. Ei-strateginen kiinteistövarallisuus voidaan luovuttaa muiden toimijoiden omistukseen luovuttamista koskevaa lainsäädäntöä noudattaen.
Siirretyt strategiset kohteet vuokrataan Museovirastolle
Senaatti-kiinteistöille siirretään yhteensä 47 kohdetta, joista 18 on luokiteltu valtion strategiseksi kulttuuri- ja nähtävyyskohteeksi. Strategiset kohteet ovat Ainola Sibeliuksen koti (Järvenpää), Alikartano (Mäntsälä), Cygnaeuksen galleria (Helsinki), Hvitträsk (Kirkkonummi), Hämeen linna (Hämeenlinna), Hämeen linnan vankilamuseo (Hämeenlinna), Kuusiston kartano (Kaarina), Lamminahon talo (Vaala), Louhisaaren kartanolinna (Masku) Lyytikkälän talo (Mikkeli), Myllymäen torppa (Lohja), Olavinlinna (Savonlinna), Paikkarin torppa (Lohja), Pyhän Henrikin saarnahuone (Kokemäki), Turun linna ja Turun linnan makasiinit (Turku), Urajärven kartanomuseo (Asikkala), Urho Kekkosen museo Tamminiemi (Helsinki) ja Yli-Lauroselan talo (Ilmajoki). Lisäksi siirretään Museoviraston keskusvarasto, joka on valtion käyttökiinteistö.
Museovirasto vuokraa nämä kohteet Senaatti-kiinteistöiltä. Vuokrakustannukset em. kohteista tulevat olemaan vuositasolla noin 14 miljoonaa euroa ja ne on valtion talousarviossa osoitettu Museovirastolle erillisellä tilakustannusmomentilla ja keskusvaraston osalta toimintamenoihin. Museovirasto vastaa edelleen kohteiden avoinna pidosta ja esittelystä yhdessä sopimuskumppaneiden kanssa. Suomen kansallismuseon alaisuudessa toimiva Seurasaaren ulkomuseo jää Museoviraston hallintaan.
Soveltuvaa käyttöä toivotaan löytyvän myös ei-strategisiin kohteisiin
Ei-strategisia siirrettäviä kiinteistövarallisuuskohteita on 28. Näistä Anjalan kartanon (Kouvola), Kotkaniemen (Luumäki), Hylkysaaren Merimuseon (Helsinki), Pukkilan kartanon (Kaarina), Rapolan kartanon (Valkeakoski) ja Sissolan (Ilomantsi) Museovirasto vuokraa takaisin väliaikaisesti Senaatti-kiinteistöiltä siihen asti kunnes viraston toiminnot ja irtain omaisuus on siirretty pois kohteista tai niille on löydetty sopiva toimintaa jatkava omistaja.
Muut ei-strategiset Senaatti-kiinteistöille siirrettävät kohteet ovat Koitsanlahden hovi (Parikkala), Strömforsin ruukin yläpaja (Loviisa), Suvannon koulu (Pelkosenniemi), Untamalan arkeologiakeskus (Laitila), Vartiokylän linnavuori (Helsinki) sekä 17 tuulimyllyä, vesimyllyä ja myllysaunaa, joista useimmat sijaitsevat Kainuussa.
Myös kaikki ei-strategiset siirrettävät kohteet ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita suojelukohteita ja suojelumääräykset vaikuttavat käyttövaihtoehtoihin. Museovirasto painottaa, että kohteiden säilymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kohteeseen soveltuva käyttö jatkuu tai alkaa mahdollisimman pian. Sellaisen omistajan ja käyttäjän löytäminen, joka voi pitää kohdetta yleisölle avoimena, on tavoiteltavaa. Senaatti-kiinteistöt etsii yhdessä Museoviraston kanssa uusia omistajia kohteille.
Metsähallitukselle siirtyy muinaisjäännöksiä ja raunioita
Metsähallituksen luontopalveluille siirrettävät strategiset kiinteistöt ovat pääosin muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä kuten esihistoriallisia kalmistoja, asuinpaikkoja, linnavuoria ja linnanraunioita. Luontopalvelut vastaa Metsähallituksen julkisista hallintotehtävistä ja sen hallinnassa on runsaat 7 miljoonaa hehtaaria valtion suojelualueita ja yleisvesiä. Museovirastolta siirrettävää kiinteistövarallisuutta on yhteensä 37 kohdetta, joista monet sisältävät myös merkittäviä maisema- ja luonnonarvoja.
Metsähallituksen luontopalvelujen hallintaan siirretään 27 valtiolle strategista kulttuuri- ja nähtävyyskohdetta: Iso Linnanmäki (Porvoo), Juusjärven kalliomaalaus (Kirkkonummi), Kajaanin linna (Kajaani), Kalmosärkän asuinpaikka (Suomussalmi), Kappelniitty (Pöytyä), Pattijoen kastelli (Raahe), Koroistenniemi (Turku), Kurjenpolven hautapaikka (Kittilä), Kuusiston linna (Kaarina), Kärnäkosken linnoitus (Savitaipale), Käräjämäki (Eura), Langinkosken keisarillinen kalastusmaja (Kotka), Leväluhdan hautapaikka (Isokyrö), Liekosaaren hautapaikka (Sastamala), Liinmaan linna (Eurajoki), Pisamalahden linnavuori (Sulkava), Päivääniemen hautapaikka (Lempäälä), Raaseporin linna (Raasepori), Rapola (Valkeakoski), Ristinpellon hautapaikka, (Lieto), Seilin museokirkko ja hautausmaa (Parainen), Svartholma (Loviisa), Myllymäen hautapaikka (Laitila), Vainionmäki (Laitila), Välimaa (Utsjoki) sekä Astuvansalmen kalliomaalausten suoja-alue ja Salon Rikalanmäen hoitoon liittyvä kiinteistö.
Ei-strategisia siirrettäviä kiinteistövarallisuuskohteita on kymmenen: Bällbyn hautapaikka (Raasepori), Haimionmäen hautapaikka (Lieto), Kalmumäen hautapaikka (Uusikaupunki), Ketomäen hautapaikka (Salo), Rautiosaari Hongikko asuinpaikka (Rovaniemi), Sammalselän poroerotusaita ja kämpät (Kittilä), Saarivaaran poroaita ja Kairalan kämppä (Savukoski), Alatammen kämppäkartano (Savukoski), Reutuvaaran kämppäkartano (Savukoski) sekä Vornan taistelun muistomerkki (Lieksa). Kaikki muinaisjäännöskohteet ovat muinaismuistolailla suojeltuja.
Metsähallitus vastaa kohteiden kiinteistönhoidosta, ylläpidosta ja peruskorjaamisesta. Museovirasto jatkaa lakisääteisiä asiantuntija- ja valvontaviranomaisen tehtäviään myös siirrettävien kohteiden osalta.
Museovirasto ja liikelaitokset huolehtivat yhdessä valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta kiinteistövarallisuudesta
Kiinteistöjen hallinnan siirto ei aiheuta irtisanomisia Museovirastossa. Museoviraston kulttuuriympäristön hoidon tehtävissä toimivien tehtävät muuttuvat. Museoviraston tehtävät painottuvat asiantuntijaviranomaisena toimimiseen kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelun, restauroinnin ja konservoinnin osalta sekä muinaisjäännösten hoitoon ja valvontaan. Valtion strategisen kiinteistövarallisuuden hoidossa Senaatti-kiinteistöt ja Metsähallitus käyttävät Museovirastoa yhteistyösopimusten mukaisesti apuna rakennusperintöön ja muinaisjäännöksiin liittyvissä erityisosaamista vaativissa tehtävissä ja kysymyksissä.
Museoviraston rakennetun strategisen kiinteistövarallisuuden siirtyminen Senaatti-kiinteistöjen omistukseen ja vuokrajärjestelmään piiriin merkitsee nykyistä parempia mahdollisuuksia rakennusten pitkäjänteiseen kunnossapitoon. Tämä perustuu Museoviraston restaurointiosaamiseen ja Senaatti-kiinteistöjen rakennuttamisosaamiseen sekä tasaiseen vuokrakassavirtaan, joka luo toiminnalle taloudellisen perustan.
Valtiolla on käytössään lähes 10 Mm2 tilaa. Valtio omistaa yli 10 000 rakennusta ja suurin osa valtion toiminnasta on näissä rakennuksissa. Vuonna 1995 osa rakennuskantaa siirtyi vuokrajärjestelmän piiriin. Valtion kiinteistöstrategian mukaan kiinteistön hallintatehtäviä keskitetään Senaatti-kiinteistöille ja Metsähallitukselle. Vaiheittain vuokrajärjestelmän piiriin on siirretty mm. vankilat vuonna 2001, puolustusvoimien kiinteistöt vuonna 2003, rajavartiolaitoksen kiinteistöt vuonna 2006 ja nyt Museoviraston hallinnoimat kiinteistöt. Museovirasto ja Senaatti-kiinteistöt edeltäjineen ovat tehneet tiivistä yhteistyötä valtion rakennetun kulttuuriperinnön suojelemiseksi ja hoitamiseksi jo vuosikymmeniä. Senaatti-kiinteistöillä on hallinnassaan jo ennen Museoviraston kohteita yli 450 suojeltua rakennusta.
Lisätietoja antavat:
Osastonjohtaja Ilari Kurri (Museovirasto), puh. 040 128 6231, ilari.kurri@nba.fi
Lakimies Matleena Haapala (Museovirasto), puh. 040 128 6034, matleena.haapala@nba.fi
Toimialajohtaja Olavi Hiekka (Senaatti-kiinteistöt), puh. 0400 252 394, olavi.hiekka@senaatti.fi
Erikoissuunnittelija Anu Vauramo (Metsähallitus), puh. 020 564 4327, 040 530 5216, anu.vauramo@metsa.fi
Valtion kiinteistöstrategia (Valtioneuvoston periaatepäätös VM/2404/00.00.02/2010)
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_ ... 2_2010.pdf
Valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistövarallisuuden omistuksen ja hallinnoinnin järjestämistä selvittäneen työryhmän esitykset (Hankenro VM044:00/2011) http://www.hare.vn.fi/mHankePerusSelaus.asp?h_iId=17510
Museoviraston kiinteistöt ja rakennukset. Työryhmän esitys kiinteistövarallisuuden hallinnan uudelleen järjestämisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:3 (http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2013 ... ml?lang=fi)
Museovirasto, Senaatti-kiinteistöt ja Metsähallitus tiedottavat
Museoviraston kiinteistöt siirretään Senaatti-kiinteistöille ja Metsähallitukselle
Museoviraston hallinnassa oleva kulttuurihistoriallisesti arvokas valtion kiinteistövarallisuus siirretään 1.1.2014 lukien Senaatti-kiinteistöille ja Metsähallituksen luontopalveluille. Senaatti-kiinteistöille siirretään 47 ja Metsähallitukselle 37 kulttuuri- ja nähtävyyskohdetta. Museovirasto on siirron jälkeen Senaatti-kiinteistöjen vuokralainen 19 kohteessa. Museovirasto toimii kiinteistöjen hallinnan siirron jälkeenkin kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelusta, restauroinnista ja konservoinnista sekä muinaisjäännösten hoidosta ja valvonnasta vastaavana asiantuntijaviranomaisena.
Eduskunta hyväksyi vuoden 2014 talousarvion yhteydessä valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyn Museoviraston kiinteistövarallisuuden osalta sekä määrärahat kohteiden vuokraamiseen. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta ja yleisistunto käsittelivät asiaa joulukuun lopussa ja päättivät kiinteistöjen hallinnansiirrosta ja sitoutumisesta vuokrasopimuksiin.
Siirto perustuu valtion kiinteistöstrategiaan
Museoviraston kiinteistövarallisuuden siirto perustuu valtion kiinteistöstrategiaan (Valtioneuvoston periaatepäätös VM/2404/00.00.02/2010) sekä valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistövarallisuuden omistuksen ja hallinnoinnin järjestämistä selvittäneen työryhmän ja Museoviraston kulttuurihistoriallisesti merkittävän kiinteistövarallisuuden omistamista ja hallinnoimisen järjestämistä selvittäneen työryhmän esityksiin. Museovirasto on valmistellut kiinteistöjen hallinnan siirtoa yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön, valtiovarainministeriön, ympäristöministeriön, Senaatti-kiinteistöjen ja Metsähallituksen kanssa.
Siirrettävä kiinteistövarallisuus on luokiteltu valtion omistuksen kannalta strategisiin ja ei-strategisiin omistuksiin. Strateginen kiinteistövarallisuus on sellaista, jonka omistus on välttämätöntä pitää valtiolla ja valtion liikelaitosten omistajahallinnassa. Ei-strateginen kiinteistövarallisuus voidaan luovuttaa muiden toimijoiden omistukseen luovuttamista koskevaa lainsäädäntöä noudattaen.
Siirretyt strategiset kohteet vuokrataan Museovirastolle
Senaatti-kiinteistöille siirretään yhteensä 47 kohdetta, joista 18 on luokiteltu valtion strategiseksi kulttuuri- ja nähtävyyskohteeksi. Strategiset kohteet ovat Ainola Sibeliuksen koti (Järvenpää), Alikartano (Mäntsälä), Cygnaeuksen galleria (Helsinki), Hvitträsk (Kirkkonummi), Hämeen linna (Hämeenlinna), Hämeen linnan vankilamuseo (Hämeenlinna), Kuusiston kartano (Kaarina), Lamminahon talo (Vaala), Louhisaaren kartanolinna (Masku) Lyytikkälän talo (Mikkeli), Myllymäen torppa (Lohja), Olavinlinna (Savonlinna), Paikkarin torppa (Lohja), Pyhän Henrikin saarnahuone (Kokemäki), Turun linna ja Turun linnan makasiinit (Turku), Urajärven kartanomuseo (Asikkala), Urho Kekkosen museo Tamminiemi (Helsinki) ja Yli-Lauroselan talo (Ilmajoki). Lisäksi siirretään Museoviraston keskusvarasto, joka on valtion käyttökiinteistö.
Museovirasto vuokraa nämä kohteet Senaatti-kiinteistöiltä. Vuokrakustannukset em. kohteista tulevat olemaan vuositasolla noin 14 miljoonaa euroa ja ne on valtion talousarviossa osoitettu Museovirastolle erillisellä tilakustannusmomentilla ja keskusvaraston osalta toimintamenoihin. Museovirasto vastaa edelleen kohteiden avoinna pidosta ja esittelystä yhdessä sopimuskumppaneiden kanssa. Suomen kansallismuseon alaisuudessa toimiva Seurasaaren ulkomuseo jää Museoviraston hallintaan.
Soveltuvaa käyttöä toivotaan löytyvän myös ei-strategisiin kohteisiin
Ei-strategisia siirrettäviä kiinteistövarallisuuskohteita on 28. Näistä Anjalan kartanon (Kouvola), Kotkaniemen (Luumäki), Hylkysaaren Merimuseon (Helsinki), Pukkilan kartanon (Kaarina), Rapolan kartanon (Valkeakoski) ja Sissolan (Ilomantsi) Museovirasto vuokraa takaisin väliaikaisesti Senaatti-kiinteistöiltä siihen asti kunnes viraston toiminnot ja irtain omaisuus on siirretty pois kohteista tai niille on löydetty sopiva toimintaa jatkava omistaja.
Muut ei-strategiset Senaatti-kiinteistöille siirrettävät kohteet ovat Koitsanlahden hovi (Parikkala), Strömforsin ruukin yläpaja (Loviisa), Suvannon koulu (Pelkosenniemi), Untamalan arkeologiakeskus (Laitila), Vartiokylän linnavuori (Helsinki) sekä 17 tuulimyllyä, vesimyllyä ja myllysaunaa, joista useimmat sijaitsevat Kainuussa.
Myös kaikki ei-strategiset siirrettävät kohteet ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita suojelukohteita ja suojelumääräykset vaikuttavat käyttövaihtoehtoihin. Museovirasto painottaa, että kohteiden säilymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kohteeseen soveltuva käyttö jatkuu tai alkaa mahdollisimman pian. Sellaisen omistajan ja käyttäjän löytäminen, joka voi pitää kohdetta yleisölle avoimena, on tavoiteltavaa. Senaatti-kiinteistöt etsii yhdessä Museoviraston kanssa uusia omistajia kohteille.
Metsähallitukselle siirtyy muinaisjäännöksiä ja raunioita
Metsähallituksen luontopalveluille siirrettävät strategiset kiinteistöt ovat pääosin muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä kuten esihistoriallisia kalmistoja, asuinpaikkoja, linnavuoria ja linnanraunioita. Luontopalvelut vastaa Metsähallituksen julkisista hallintotehtävistä ja sen hallinnassa on runsaat 7 miljoonaa hehtaaria valtion suojelualueita ja yleisvesiä. Museovirastolta siirrettävää kiinteistövarallisuutta on yhteensä 37 kohdetta, joista monet sisältävät myös merkittäviä maisema- ja luonnonarvoja.
Metsähallituksen luontopalvelujen hallintaan siirretään 27 valtiolle strategista kulttuuri- ja nähtävyyskohdetta: Iso Linnanmäki (Porvoo), Juusjärven kalliomaalaus (Kirkkonummi), Kajaanin linna (Kajaani), Kalmosärkän asuinpaikka (Suomussalmi), Kappelniitty (Pöytyä), Pattijoen kastelli (Raahe), Koroistenniemi (Turku), Kurjenpolven hautapaikka (Kittilä), Kuusiston linna (Kaarina), Kärnäkosken linnoitus (Savitaipale), Käräjämäki (Eura), Langinkosken keisarillinen kalastusmaja (Kotka), Leväluhdan hautapaikka (Isokyrö), Liekosaaren hautapaikka (Sastamala), Liinmaan linna (Eurajoki), Pisamalahden linnavuori (Sulkava), Päivääniemen hautapaikka (Lempäälä), Raaseporin linna (Raasepori), Rapola (Valkeakoski), Ristinpellon hautapaikka, (Lieto), Seilin museokirkko ja hautausmaa (Parainen), Svartholma (Loviisa), Myllymäen hautapaikka (Laitila), Vainionmäki (Laitila), Välimaa (Utsjoki) sekä Astuvansalmen kalliomaalausten suoja-alue ja Salon Rikalanmäen hoitoon liittyvä kiinteistö.
Ei-strategisia siirrettäviä kiinteistövarallisuuskohteita on kymmenen: Bällbyn hautapaikka (Raasepori), Haimionmäen hautapaikka (Lieto), Kalmumäen hautapaikka (Uusikaupunki), Ketomäen hautapaikka (Salo), Rautiosaari Hongikko asuinpaikka (Rovaniemi), Sammalselän poroerotusaita ja kämpät (Kittilä), Saarivaaran poroaita ja Kairalan kämppä (Savukoski), Alatammen kämppäkartano (Savukoski), Reutuvaaran kämppäkartano (Savukoski) sekä Vornan taistelun muistomerkki (Lieksa). Kaikki muinaisjäännöskohteet ovat muinaismuistolailla suojeltuja.
Metsähallitus vastaa kohteiden kiinteistönhoidosta, ylläpidosta ja peruskorjaamisesta. Museovirasto jatkaa lakisääteisiä asiantuntija- ja valvontaviranomaisen tehtäviään myös siirrettävien kohteiden osalta.
Museovirasto ja liikelaitokset huolehtivat yhdessä valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta kiinteistövarallisuudesta
Kiinteistöjen hallinnan siirto ei aiheuta irtisanomisia Museovirastossa. Museoviraston kulttuuriympäristön hoidon tehtävissä toimivien tehtävät muuttuvat. Museoviraston tehtävät painottuvat asiantuntijaviranomaisena toimimiseen kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelun, restauroinnin ja konservoinnin osalta sekä muinaisjäännösten hoitoon ja valvontaan. Valtion strategisen kiinteistövarallisuuden hoidossa Senaatti-kiinteistöt ja Metsähallitus käyttävät Museovirastoa yhteistyösopimusten mukaisesti apuna rakennusperintöön ja muinaisjäännöksiin liittyvissä erityisosaamista vaativissa tehtävissä ja kysymyksissä.
Museoviraston rakennetun strategisen kiinteistövarallisuuden siirtyminen Senaatti-kiinteistöjen omistukseen ja vuokrajärjestelmään piiriin merkitsee nykyistä parempia mahdollisuuksia rakennusten pitkäjänteiseen kunnossapitoon. Tämä perustuu Museoviraston restaurointiosaamiseen ja Senaatti-kiinteistöjen rakennuttamisosaamiseen sekä tasaiseen vuokrakassavirtaan, joka luo toiminnalle taloudellisen perustan.
Valtiolla on käytössään lähes 10 Mm2 tilaa. Valtio omistaa yli 10 000 rakennusta ja suurin osa valtion toiminnasta on näissä rakennuksissa. Vuonna 1995 osa rakennuskantaa siirtyi vuokrajärjestelmän piiriin. Valtion kiinteistöstrategian mukaan kiinteistön hallintatehtäviä keskitetään Senaatti-kiinteistöille ja Metsähallitukselle. Vaiheittain vuokrajärjestelmän piiriin on siirretty mm. vankilat vuonna 2001, puolustusvoimien kiinteistöt vuonna 2003, rajavartiolaitoksen kiinteistöt vuonna 2006 ja nyt Museoviraston hallinnoimat kiinteistöt. Museovirasto ja Senaatti-kiinteistöt edeltäjineen ovat tehneet tiivistä yhteistyötä valtion rakennetun kulttuuriperinnön suojelemiseksi ja hoitamiseksi jo vuosikymmeniä. Senaatti-kiinteistöillä on hallinnassaan jo ennen Museoviraston kohteita yli 450 suojeltua rakennusta.
Lisätietoja antavat:
Osastonjohtaja Ilari Kurri (Museovirasto), puh. 040 128 6231, ilari.kurri@nba.fi
Lakimies Matleena Haapala (Museovirasto), puh. 040 128 6034, matleena.haapala@nba.fi
Toimialajohtaja Olavi Hiekka (Senaatti-kiinteistöt), puh. 0400 252 394, olavi.hiekka@senaatti.fi
Erikoissuunnittelija Anu Vauramo (Metsähallitus), puh. 020 564 4327, 040 530 5216, anu.vauramo@metsa.fi
Valtion kiinteistöstrategia (Valtioneuvoston periaatepäätös VM/2404/00.00.02/2010)
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_ ... 2_2010.pdf
Valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistövarallisuuden omistuksen ja hallinnoinnin järjestämistä selvittäneen työryhmän esitykset (Hankenro VM044:00/2011) http://www.hare.vn.fi/mHankePerusSelaus.asp?h_iId=17510
Museoviraston kiinteistöt ja rakennukset. Työryhmän esitys kiinteistövarallisuuden hallinnan uudelleen järjestämisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:3 (http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2013 ... ml?lang=fi)
Re: Ilmoitustaulu tapahtumista , esitelmistä, näyttelyistä y
Hei!
PMA 13 on nyt luettavissa myös netissä:
http://www.tampere.fi/vapriikki/esittee ... aisut.html
http://issuu.com/vapriikki/docs/pirkanm ... 19/6432777
terv. Vadim
-----------------------------------------------------------------------
Vadim Adel
tutkija, arkeologi
Pirkanmaan maakuntamuseo/kulttuuriympäristöyksikkö
PL 487, 33101 Tampere
puh. 0408004872
Fax 03 56565141
Käyntiosoite: Museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5
Lähettäjä: owner-arkeologi-lista@helsinki.fi [mailto:owner-arkeologi-lista@helsinki.fi] Puolesta Adel Vadim
Lähetetty: 14. tammikuuta 2014 13:55
Vastaanottaja: arkeologi-lista@helsinki.fi
Aihe: arkeologi-lista Uusi Pirkan maan alta (nro 13) on ilmestynyt!
Hei!
Uusi Pirkan maan alta. Arkeologisia tutkimuksia (nro 13) on ilmestynyt (Tampereen museoiden julkaisuja 128, 2013, toim. V. Adel ja A. Nissinaho).
Numerossa on kahdeksan artikkelia Pirkanmaalla vuosina 2011-12 tehdyistä arkeologisista kenttätutkimuksista:
Sami Raninen. Arkeologinen kaivaus Pirkkalan Tursiannotkon rautakautisella asuinpaikalla
Kalle Luoto. Koekaivaushavaintoja Nokian Viikistä
Sami Raninen. Kadonneen kartanon metsästäjät – koekaivaus Nokian Knuutilassa
Visa Immonen ja Elina Räsänen. Keskiajan koruloistoa – hopeasormus Ikaalisten Tukonsaaresta
Kirsi Luoto. Kulttuurikerroksia Sahalahdentien alta – pelastuskaivaus Huutijärvellä 2011
Kerkko Nordqvist. Nokian Tottijärven Pajulahden–Huhtaan arkeologinen inventointi 2011
Ulla Tupala. Tampere Kirjastonpuisto – teollisuuspihaa ja kasvihuoneen perustuskiviä
Kirsi Luoto. Näkemyksiä historiallisten tielinjojen arkeologisesta valvonnasta – kaksi tapausesimerkkiä
Pirkanmaan maakuntamuseon/Tampereen museoiden julkaisuja myy Vapriikin museokauppa: http://www.tampere.fi/vapriikki/vinssi.html
Terveisin,
Vadim Adel, toimittaja
Pirkanmaan maakuntamuseo/kulttuuriympäristöyksikkö
PMA 13 on nyt luettavissa myös netissä:
http://www.tampere.fi/vapriikki/esittee ... aisut.html
http://issuu.com/vapriikki/docs/pirkanm ... 19/6432777
terv. Vadim
-----------------------------------------------------------------------
Vadim Adel
tutkija, arkeologi
Pirkanmaan maakuntamuseo/kulttuuriympäristöyksikkö
PL 487, 33101 Tampere
puh. 0408004872
Fax 03 56565141
Käyntiosoite: Museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5
Lähettäjä: owner-arkeologi-lista@helsinki.fi [mailto:owner-arkeologi-lista@helsinki.fi] Puolesta Adel Vadim
Lähetetty: 14. tammikuuta 2014 13:55
Vastaanottaja: arkeologi-lista@helsinki.fi
Aihe: arkeologi-lista Uusi Pirkan maan alta (nro 13) on ilmestynyt!
Hei!
Uusi Pirkan maan alta. Arkeologisia tutkimuksia (nro 13) on ilmestynyt (Tampereen museoiden julkaisuja 128, 2013, toim. V. Adel ja A. Nissinaho).
Numerossa on kahdeksan artikkelia Pirkanmaalla vuosina 2011-12 tehdyistä arkeologisista kenttätutkimuksista:
Sami Raninen. Arkeologinen kaivaus Pirkkalan Tursiannotkon rautakautisella asuinpaikalla
Kalle Luoto. Koekaivaushavaintoja Nokian Viikistä
Sami Raninen. Kadonneen kartanon metsästäjät – koekaivaus Nokian Knuutilassa
Visa Immonen ja Elina Räsänen. Keskiajan koruloistoa – hopeasormus Ikaalisten Tukonsaaresta
Kirsi Luoto. Kulttuurikerroksia Sahalahdentien alta – pelastuskaivaus Huutijärvellä 2011
Kerkko Nordqvist. Nokian Tottijärven Pajulahden–Huhtaan arkeologinen inventointi 2011
Ulla Tupala. Tampere Kirjastonpuisto – teollisuuspihaa ja kasvihuoneen perustuskiviä
Kirsi Luoto. Näkemyksiä historiallisten tielinjojen arkeologisesta valvonnasta – kaksi tapausesimerkkiä
Pirkanmaan maakuntamuseon/Tampereen museoiden julkaisuja myy Vapriikin museokauppa: http://www.tampere.fi/vapriikki/vinssi.html
Terveisin,
Vadim Adel, toimittaja
Pirkanmaan maakuntamuseo/kulttuuriympäristöyksikkö
Re: Ilmoitustaulu tapahtumista , esitelmistä, näyttelyistä y
5.8.2014
Museoviraston arkistoaineistoa on nyt entistä enemmän verkossa
Vuoden kestänyt Museoviraston arkiston digitointiprojekti päättyy kesän lopulla. Siihen mennessä projektissa on digitoitu arkistoaineistoa yhteensä noin 38 000 yksikköä. Digitoitu aineisto sisältää esimerkiksi 100 hyllymetriä arkeologian tutkimusraportteja vuosilta 1885-2014 ja noin 43 hyllymetriä rakennetun kulttuuriympäristön kuntakohtaista aineistoa.
Museoviraston arkiston digitointiprojekti toteutettiin vuonna 2013 lisätalousarviossa myönnetyillä määrärahoilla. Digitoitavan aineiston valintaan on vaikuttanut aineiston käyttöasteen lisäksi esimerkiksi aineistojen kunto ja järjestyksen taso. Arkeologit ovat olleet tähän mennessä suurin digitoidun aineiston käyttäjäryhmä. Nyt heidän ja muiden kiinnostuneiden nähtävillä on sähköisesti valtaosa Museoviraston arkiston arkeologian tutkimusraporteista noin 130 vuoden ajalta.
Digitoitu aineisto sisältää myös rakennetun kulttuuriympäristön raportteja kuten rakennusten inventointeja, restaurointiraportteja, matkakertomuksia ja rakennushistoriallisia selvityksiä. Nämä raportit ovat haettavissa paikkakunnittain.
Aineisto on nyt katseltavissa Kulttuuriympäristön rekisteriportaalin (http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... fault.aspx)
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit -tietokannassa.
Hallinnollisia asiakirjoja on digitoitu noin 20 000. Niiden joukossa on mm. rakennusten kulttuurihistoriallista arvoa ja korjausta koskevia sekä muinaisjäännöksiin kohdistuvia kaava-asioita koskevia lausuntoja. Hallinnolliset asiakirjat ovat katseltavissa Museoviraston tiloissa sekä Museoverkon kautta Kulttuuriympäristön tulosalueen asianhallinta -rekisterissä. Museoverkko on Museoviraston ekstranet-palvelu kulttuuriperintöalan viranomaisten ja museoiden tiedonvaihtoon.
Lisätietoja:
Yli-intendentti Jutta Kuitunen, puh. 040 128 6081, jutta.kuitunen@nba.fi ja arkistonhoitaja Tiina Heikkinen, puh. 040 128 6083, tiina.heikkinen@nba.fi
Lea Murto-Orava
Viestintäpäällikkö
Museovirasto
PL 913, 00101 Helsinki
puh. 040 128 6041
lea.murto-orava@nba.fi
Museoviraston verkkosivut www.nba.fi tai www.museovirasto.fi
Museovirasto Facebookissa www.facebook.com/Museovirasto
Museovirasto Twitterissä @Museovirasto https://twitter.com
Museoviraston blogi http://blogi.nba.fi/index
Museoviraston arkistoaineistoa on nyt entistä enemmän verkossa
Vuoden kestänyt Museoviraston arkiston digitointiprojekti päättyy kesän lopulla. Siihen mennessä projektissa on digitoitu arkistoaineistoa yhteensä noin 38 000 yksikköä. Digitoitu aineisto sisältää esimerkiksi 100 hyllymetriä arkeologian tutkimusraportteja vuosilta 1885-2014 ja noin 43 hyllymetriä rakennetun kulttuuriympäristön kuntakohtaista aineistoa.
Museoviraston arkiston digitointiprojekti toteutettiin vuonna 2013 lisätalousarviossa myönnetyillä määrärahoilla. Digitoitavan aineiston valintaan on vaikuttanut aineiston käyttöasteen lisäksi esimerkiksi aineistojen kunto ja järjestyksen taso. Arkeologit ovat olleet tähän mennessä suurin digitoidun aineiston käyttäjäryhmä. Nyt heidän ja muiden kiinnostuneiden nähtävillä on sähköisesti valtaosa Museoviraston arkiston arkeologian tutkimusraporteista noin 130 vuoden ajalta.
Digitoitu aineisto sisältää myös rakennetun kulttuuriympäristön raportteja kuten rakennusten inventointeja, restaurointiraportteja, matkakertomuksia ja rakennushistoriallisia selvityksiä. Nämä raportit ovat haettavissa paikkakunnittain.
Aineisto on nyt katseltavissa Kulttuuriympäristön rekisteriportaalin (http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... fault.aspx)
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit -tietokannassa.
Hallinnollisia asiakirjoja on digitoitu noin 20 000. Niiden joukossa on mm. rakennusten kulttuurihistoriallista arvoa ja korjausta koskevia sekä muinaisjäännöksiin kohdistuvia kaava-asioita koskevia lausuntoja. Hallinnolliset asiakirjat ovat katseltavissa Museoviraston tiloissa sekä Museoverkon kautta Kulttuuriympäristön tulosalueen asianhallinta -rekisterissä. Museoverkko on Museoviraston ekstranet-palvelu kulttuuriperintöalan viranomaisten ja museoiden tiedonvaihtoon.
Lisätietoja:
Yli-intendentti Jutta Kuitunen, puh. 040 128 6081, jutta.kuitunen@nba.fi ja arkistonhoitaja Tiina Heikkinen, puh. 040 128 6083, tiina.heikkinen@nba.fi
Lea Murto-Orava
Viestintäpäällikkö
Museovirasto
PL 913, 00101 Helsinki
puh. 040 128 6041
lea.murto-orava@nba.fi
Museoviraston verkkosivut www.nba.fi tai www.museovirasto.fi
Museovirasto Facebookissa www.facebook.com/Museovirasto
Museovirasto Twitterissä @Museovirasto https://twitter.com
Museoviraston blogi http://blogi.nba.fi/index
Re: Ilmoitustaulu tapahtumista , esitelmistä, näyttelyistä y
14.8.2014
Kansallismuseon rahakammion possut ja penningit ovat nyt myös digitaalisessa muodossa
Suomen kansallismuseon rahakammion kokoelmien tammikuussa alkanut digitointiprojekti päättyy syyskuun lopulla. Tämän projektin aikana on digitoitu mm. kirkoista löydettyjä rahoja ja rahakammion säästölipaskokoelmat.
Kansallismuseon rahakammion kokoelmissa on yli 10 000 rahaa, jotka ovat löytyneet kirkoissa tehtyjen arkeologisten tutkimusten yhteydessä. Niiden joukossa on kaikenlaisia keskiajalta 1900-luvulle Suomessa käytössä olleita rahoja. Esimerkiksi keskiajalla Suomessa kelpasivat niin ruotsalaiset kuin liivinmaalaiset rahatkin. 1700-luvulta lähtien taas venäläiset rahat yleistyvät.
Rahat kertovat siitä millaisia rahoja tavallisilla kirkossakävijöillä on ollut taskuissaan. Rahat ovat voineet joutua kirkon lattianrakosiin monin tavoin, kuten vaikkapa hukattuina, uhrattuina tai vainajien mukana.
Suurin osa rahoista edustaa yleisimpiä eri aikoina käytössä olleita pikkurahoja. Yhden kirkon aineistossa saattaa olla satoja samanlaisia kappaleita 1600-1700 -lukujen massatuotantona lyötyjä rahoja.
Rahakammion säästölipaskokoelmassa on 355 erilaista lipasta: itse tehtyjä, muovisia possuja, taidekäsityöesineitä jne. Kansallismuseo on saanut lippaita vuosien mittaan lahjoituksina sekä yksityishenkilöiltä että yrityksiltä. Niitä on myös ostettu antiikkiliikkeistä. Mielenkiintoisia yksittäisiä esineitä ovat mm. englantilaiset ja amerikkalaiset 1800-luvun loppupuolelta alkaen valmistetut mekaaniset pankit kuten Transvaal Money Box tai Coin Shooter. Nostalgisia muistoja monissa suomalaisissa herättävät eri pankkien säästöpossut, maapallot ja Hipot 1970-1980-luvulta.
Vaikka digitointi tällä erää päättyykin syyskuussa, digitoitava materiaali ei suinkaan lopu kesken, sillä rahakammion kokoelmiin kuuluu yli 200 000 esinettä.
Rahakammion sekä Suomen kansallismuseon muiden kokoelmien digitoituun esineistöön voi tutustua Suomen museoiden kokoelmien verkkopalvelussa Museoiden Finna, www.finna.fi. Museoviraston verkkosivuilta osoitteesta http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/digitoidut-aineistot löydät ohjeen miten esineitä haetaan Finnasta.
Rahakammion säästölippaat ovat Finnassa osoitteessa https://www.finna.fi/Search/Results?loo ... &view=list
Lisätietoja Kansallismuseon rahakammion digitointiprojektista antaa museoassistentti Frida Ehrnsten, puh. 040 128 6398, frida.ehrnsten@nba.fi
Lea Murto-Orava
Viestintäpäällikkö
Museovirasto
PL 913, 00101 Helsinki
puh. 040 128 6041
lea.murto-orava@nba.fi
Museoviraston verkkosivut www.nba.fi tai www.museovirasto.fi
Museovirasto Facebookissa www.facebook.com/Museovirasto
Museovirasto Twitterissä @Museovirasto https://twitter.com
Museoviraston blogi http://blogi.nba.fi/index
Kansallismuseon rahakammion possut ja penningit ovat nyt myös digitaalisessa muodossa
Suomen kansallismuseon rahakammion kokoelmien tammikuussa alkanut digitointiprojekti päättyy syyskuun lopulla. Tämän projektin aikana on digitoitu mm. kirkoista löydettyjä rahoja ja rahakammion säästölipaskokoelmat.
Kansallismuseon rahakammion kokoelmissa on yli 10 000 rahaa, jotka ovat löytyneet kirkoissa tehtyjen arkeologisten tutkimusten yhteydessä. Niiden joukossa on kaikenlaisia keskiajalta 1900-luvulle Suomessa käytössä olleita rahoja. Esimerkiksi keskiajalla Suomessa kelpasivat niin ruotsalaiset kuin liivinmaalaiset rahatkin. 1700-luvulta lähtien taas venäläiset rahat yleistyvät.
Rahat kertovat siitä millaisia rahoja tavallisilla kirkossakävijöillä on ollut taskuissaan. Rahat ovat voineet joutua kirkon lattianrakosiin monin tavoin, kuten vaikkapa hukattuina, uhrattuina tai vainajien mukana.
Suurin osa rahoista edustaa yleisimpiä eri aikoina käytössä olleita pikkurahoja. Yhden kirkon aineistossa saattaa olla satoja samanlaisia kappaleita 1600-1700 -lukujen massatuotantona lyötyjä rahoja.
Rahakammion säästölipaskokoelmassa on 355 erilaista lipasta: itse tehtyjä, muovisia possuja, taidekäsityöesineitä jne. Kansallismuseo on saanut lippaita vuosien mittaan lahjoituksina sekä yksityishenkilöiltä että yrityksiltä. Niitä on myös ostettu antiikkiliikkeistä. Mielenkiintoisia yksittäisiä esineitä ovat mm. englantilaiset ja amerikkalaiset 1800-luvun loppupuolelta alkaen valmistetut mekaaniset pankit kuten Transvaal Money Box tai Coin Shooter. Nostalgisia muistoja monissa suomalaisissa herättävät eri pankkien säästöpossut, maapallot ja Hipot 1970-1980-luvulta.
Vaikka digitointi tällä erää päättyykin syyskuussa, digitoitava materiaali ei suinkaan lopu kesken, sillä rahakammion kokoelmiin kuuluu yli 200 000 esinettä.
Rahakammion sekä Suomen kansallismuseon muiden kokoelmien digitoituun esineistöön voi tutustua Suomen museoiden kokoelmien verkkopalvelussa Museoiden Finna, www.finna.fi. Museoviraston verkkosivuilta osoitteesta http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/digitoidut-aineistot löydät ohjeen miten esineitä haetaan Finnasta.
Rahakammion säästölippaat ovat Finnassa osoitteessa https://www.finna.fi/Search/Results?loo ... &view=list
Lisätietoja Kansallismuseon rahakammion digitointiprojektista antaa museoassistentti Frida Ehrnsten, puh. 040 128 6398, frida.ehrnsten@nba.fi
Lea Murto-Orava
Viestintäpäällikkö
Museovirasto
PL 913, 00101 Helsinki
puh. 040 128 6041
lea.murto-orava@nba.fi
Museoviraston verkkosivut www.nba.fi tai www.museovirasto.fi
Museovirasto Facebookissa www.facebook.com/Museovirasto
Museovirasto Twitterissä @Museovirasto https://twitter.com
Museoviraston blogi http://blogi.nba.fi/index
Re: Ilmoitustaulu tapahtumista , esitelmistä, näyttelyistä y
Myös nuo "Muinaisjäännöksiä Suomen suvun asumus-aloilta" ja "Tietoja Karjalan rautakaudesta" ovat upeita kirjoja. Ensimmäinen näyttäisi olevan vielä alennuksessakin.
http://www.salakirjat.net/product/195/m ... us-aloilta
http://www.salakirjat.net/product/24/ti ... takaudesta
http://www.salakirjat.net/product/195/m ... us-aloilta
http://www.salakirjat.net/product/24/ti ... takaudesta
Re: Ilmoitustaulu tapahtumista , esitelmistä, näyttelyistä y
Espoonmuseolle kunniamaininta:
Suomen muinaistutkimuksen tuki ry
Tiedote 27.3.2015
Arkeologista perustutkimusta edistävä Suomen muinaistutkimuksen tuki ry
julkisti vuosikokouksensa yhteydessä 25.3.2015 ”Suomen arkeologinen teko
2014” -tunnustuspalkinnon sekä jakoi opiskelijoille suunnatut
kenttätyöstipendit vuodelle 2015. Tilaisuuden yhteydessä esiteltiin myös
tulevaa toimintaa sekä julkistettiin uusia Ravattulan Ristimäki (Suomen
vanhin kirkonpaikka) -aiheisia kannatustuotteita.
Vuoden arkeologinen teko 2014
Ehdotuksia vuoden arkeologiseksi teoksi 2014 otettiin vastaan sekä
yleisöltä että alan toimijoilta ympäri Suomen. Valinnan teki alan
tutkijoista koottu raati äänestysmenettelyn kautta. Vuoden arkeologinen
teko -tunnustus myönnettiin Museoviraston digitointihankkeelle, jonka
yhteydessä sen arkistossa säilytettäviä arkeologisia tutkimusraportteja
1800-luvulta 2000-luvulle on siirretty sähköiseen muotoon ja julkistettu
kaikkien ulottuville. Palvelu on kaikille avoin ja toimii Museoviraston
rekisteriportaalin kautta osoitteessa http://kulttuuriymparisto.nba.fi >
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit. Palvelu parantaa arkeologisen
arkistoaineiston saatavuutta ja käytettävyyttä sekä helpottaa
huomattavasti kenttätutkimusaineistoon perustuvaa perus- ja
jatkotutkimusta.
Kunniamaininnan yhdistys päätti myöntää Espoon kaupunginmuseolle sen
metallinetsintään liittyvästä ansiokkaasta toiminnasta. Museo on
toiminnallaan edistänyt tutkijoiden ja harrastajien välistä yhteistyötä
mm. harrastusta esittelevän näyttelyn, erilaisten tapaamisten ja
maastohankkeiden sekä sisällöllisesti laadukkaiden kotisivujen ja muun
aineiston kautta.
Vuosittain jaettavat tunnustukset myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa.
Kannustusstipendit
Yhdistyksen kokouksessa jaettiin ensimmäistä kertaa myös opiskelijoiden
kenttätyövalmiuksien edistämiseksi suunnattuja kannustusstipendejä.
Stipendien tarkoituksena on rohkaista ja kannustaa arkeologian
opiskelijoita oma-aloitteiseen itsenäisten kenttätöiden tekoon jo
opiskeluaikana.
Kannustusstipendit myönnettiin perustutkimusta edistäviin
kenttätyöhankkeisiin Laura Tuomisalolle ja työryhmälle Noormarkun kylän
asutushistoriahankkeeseen sekä Janne Rantaselle ja työryhmälle
Varsinais-Suomen rautakautiset asuinpaikat ilmavalokuvissa
-projektille.
Uusia kannatustuotteita
Ravattulan Ristimäki -tutkimushankkeen (Suomen vanhimman kirkonpaikan
tutkimukset) varainhankintaan liittyen yhdistys julkisti vuosikokouksen
yhteydessä kolme uutta postimerkkiä. Näiden 1. luokan
omakuvapostimerkkien aihepiiri on laaja: kuvattuna on kirkon kivijalka
kokonaisuudessaan esille kaivettuna, kaulanauhaan kuuluneita lasihelmiä
löytöpaikallaan haudassa sekä harvinainen brakteaatti eli yksipuolisesti
lyöty hopearaha. Postimerkkien hinta on 3 € / kpl ja niiden myynnistä
saatavilla tuotoilla tuetaan Ravattulan kirkonpaikan tutkimuksia.
Tilaisuudessa julkistettiin myös Ravattulan Ristimäki –kangaskassi.
Kyseessä on väriltään musta, tukevasta kankaasta valmistettu
kangaskassi, jossa on kuvattuna Ristimäen kirkon kivijalka tekstillä
”Ravattulan Ristimäki. Suomen vanhin kirkonpaikka.” Kassin hinta on 20
eur (jäsenille 15 e). Kenttätöitä tekeville arkeologeille ja arkeologian
opiskelijoille on tarjolla myös keltaisia huomioliivejä, joissa takana
selässä on teksti ”Arkeologi”. Huomioliivin hinta on 20 eur (jäsenille
15 e). Myöhemmin keväällä on tulossa vielä uusia Ravattulaa käsitteleviä
postikortteja ja mahdollisesti myös muita tuotteita.
Yhdistyksen toimintaa tukevia tuotteita on saatavilla mm. nettisivujen
(www.smtt.fi ja www.ravattula.fi) kautta, yhdistyksen järjestämien
tilaisuuksien yhteydessä sekä elokuun 2015 aikana myös Ristimäen
kaivauksilta.
Anne-Mari Liira
SMTT:n sihteeri
Lisätietoja:
www.smtt.fi
sihteeri@smtt.fi
Suomen muinaistutkimuksen tuki ry
Tiedote 27.3.2015
Arkeologista perustutkimusta edistävä Suomen muinaistutkimuksen tuki ry
julkisti vuosikokouksensa yhteydessä 25.3.2015 ”Suomen arkeologinen teko
2014” -tunnustuspalkinnon sekä jakoi opiskelijoille suunnatut
kenttätyöstipendit vuodelle 2015. Tilaisuuden yhteydessä esiteltiin myös
tulevaa toimintaa sekä julkistettiin uusia Ravattulan Ristimäki (Suomen
vanhin kirkonpaikka) -aiheisia kannatustuotteita.
Vuoden arkeologinen teko 2014
Ehdotuksia vuoden arkeologiseksi teoksi 2014 otettiin vastaan sekä
yleisöltä että alan toimijoilta ympäri Suomen. Valinnan teki alan
tutkijoista koottu raati äänestysmenettelyn kautta. Vuoden arkeologinen
teko -tunnustus myönnettiin Museoviraston digitointihankkeelle, jonka
yhteydessä sen arkistossa säilytettäviä arkeologisia tutkimusraportteja
1800-luvulta 2000-luvulle on siirretty sähköiseen muotoon ja julkistettu
kaikkien ulottuville. Palvelu on kaikille avoin ja toimii Museoviraston
rekisteriportaalin kautta osoitteessa http://kulttuuriymparisto.nba.fi >
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit. Palvelu parantaa arkeologisen
arkistoaineiston saatavuutta ja käytettävyyttä sekä helpottaa
huomattavasti kenttätutkimusaineistoon perustuvaa perus- ja
jatkotutkimusta.
Kunniamaininnan yhdistys päätti myöntää Espoon kaupunginmuseolle sen
metallinetsintään liittyvästä ansiokkaasta toiminnasta. Museo on
toiminnallaan edistänyt tutkijoiden ja harrastajien välistä yhteistyötä
mm. harrastusta esittelevän näyttelyn, erilaisten tapaamisten ja
maastohankkeiden sekä sisällöllisesti laadukkaiden kotisivujen ja muun
aineiston kautta.
Vuosittain jaettavat tunnustukset myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa.
Kannustusstipendit
Yhdistyksen kokouksessa jaettiin ensimmäistä kertaa myös opiskelijoiden
kenttätyövalmiuksien edistämiseksi suunnattuja kannustusstipendejä.
Stipendien tarkoituksena on rohkaista ja kannustaa arkeologian
opiskelijoita oma-aloitteiseen itsenäisten kenttätöiden tekoon jo
opiskeluaikana.
Kannustusstipendit myönnettiin perustutkimusta edistäviin
kenttätyöhankkeisiin Laura Tuomisalolle ja työryhmälle Noormarkun kylän
asutushistoriahankkeeseen sekä Janne Rantaselle ja työryhmälle
Varsinais-Suomen rautakautiset asuinpaikat ilmavalokuvissa
-projektille.
Uusia kannatustuotteita
Ravattulan Ristimäki -tutkimushankkeen (Suomen vanhimman kirkonpaikan
tutkimukset) varainhankintaan liittyen yhdistys julkisti vuosikokouksen
yhteydessä kolme uutta postimerkkiä. Näiden 1. luokan
omakuvapostimerkkien aihepiiri on laaja: kuvattuna on kirkon kivijalka
kokonaisuudessaan esille kaivettuna, kaulanauhaan kuuluneita lasihelmiä
löytöpaikallaan haudassa sekä harvinainen brakteaatti eli yksipuolisesti
lyöty hopearaha. Postimerkkien hinta on 3 € / kpl ja niiden myynnistä
saatavilla tuotoilla tuetaan Ravattulan kirkonpaikan tutkimuksia.
Tilaisuudessa julkistettiin myös Ravattulan Ristimäki –kangaskassi.
Kyseessä on väriltään musta, tukevasta kankaasta valmistettu
kangaskassi, jossa on kuvattuna Ristimäen kirkon kivijalka tekstillä
”Ravattulan Ristimäki. Suomen vanhin kirkonpaikka.” Kassin hinta on 20
eur (jäsenille 15 e). Kenttätöitä tekeville arkeologeille ja arkeologian
opiskelijoille on tarjolla myös keltaisia huomioliivejä, joissa takana
selässä on teksti ”Arkeologi”. Huomioliivin hinta on 20 eur (jäsenille
15 e). Myöhemmin keväällä on tulossa vielä uusia Ravattulaa käsitteleviä
postikortteja ja mahdollisesti myös muita tuotteita.
Yhdistyksen toimintaa tukevia tuotteita on saatavilla mm. nettisivujen
(www.smtt.fi ja www.ravattula.fi) kautta, yhdistyksen järjestämien
tilaisuuksien yhteydessä sekä elokuun 2015 aikana myös Ristimäen
kaivauksilta.
Anne-Mari Liira
SMTT:n sihteeri
Lisätietoja:
www.smtt.fi
sihteeri@smtt.fi
P-Savon museo pyytää apua kenttälinnotteiden etsintään. Luen
Vaimo bongasi facebookista tämmöisen ilmoituksen. Laitan tännekin, koska tämä liittyy myös harrastukseemme:
Haluatko nimesi historian kirjoihin? Kaikki pohjoissavolaiset haastetaan etsimään ensimmäisen maailmansodan jälkiä!
Arkistolähteiden perusteella tiedetään, että Pohjois-Savossa on viidessä paikassa Venäjän armeijan rakennuttamia kenttälinnoitteita. Näiden suomalaisten rakentamien linnoitteiden tarkoitus oli pysäyttää tai ainakin hidastaa saksalaisten hyökkäystä Pietariin. Näistä kolme (Tervossa, Siilinjärvellä ja Juankoskella) on löydetty.
Todennäköistä on, että näitä linnoitteita on kuitenkin enemmän kuin nämä tiedossa olevat viisi ja siksi pyydämmekin pohjoissavolaisilta apua niiden löytämiseen.
Näin keväisin, kun lumet ovat sulaneet ja ennen kuin aluskasvillisuus pääsee rehevöitymään, on helpointa erottaa maastosta sadassa vuodessa mataloituneet juoksuhaudat. Nämä rakenteet ovat muodoltaan ojamaisia sakaraharjaisia tai siksakkuvioita (kuvassa).
Mahdollisista havainnoista pyydetään ilmoittamaan sähköpostitse arkeologi Tanja Tenhuselle (tanja.tenhunen(at)kuopio.fi) kuvien ja mahdollisimman tarkan sijaintitiedon kera.
Aiheesta luento 22.4. ja retki Tervon linnoitteelle 23.5.. Lisätietoja: http://kulttuurihistoriallinenmuseo.kuopio.fi/nyt
Haluatko nimesi historian kirjoihin? Kaikki pohjoissavolaiset haastetaan etsimään ensimmäisen maailmansodan jälkiä!
Arkistolähteiden perusteella tiedetään, että Pohjois-Savossa on viidessä paikassa Venäjän armeijan rakennuttamia kenttälinnoitteita. Näiden suomalaisten rakentamien linnoitteiden tarkoitus oli pysäyttää tai ainakin hidastaa saksalaisten hyökkäystä Pietariin. Näistä kolme (Tervossa, Siilinjärvellä ja Juankoskella) on löydetty.
Todennäköistä on, että näitä linnoitteita on kuitenkin enemmän kuin nämä tiedossa olevat viisi ja siksi pyydämmekin pohjoissavolaisilta apua niiden löytämiseen.
Näin keväisin, kun lumet ovat sulaneet ja ennen kuin aluskasvillisuus pääsee rehevöitymään, on helpointa erottaa maastosta sadassa vuodessa mataloituneet juoksuhaudat. Nämä rakenteet ovat muodoltaan ojamaisia sakaraharjaisia tai siksakkuvioita (kuvassa).
Mahdollisista havainnoista pyydetään ilmoittamaan sähköpostitse arkeologi Tanja Tenhuselle (tanja.tenhunen(at)kuopio.fi) kuvien ja mahdollisimman tarkan sijaintitiedon kera.
Aiheesta luento 22.4. ja retki Tervon linnoitteelle 23.5.. Lisätietoja: http://kulttuurihistoriallinenmuseo.kuopio.fi/nyt
Niksu
Garrett AT Pro: 8,5x11" ja NEL Big&Snake sekä ACE250
Garrett Pro-Pointer
Vanhin löydetty kolikko: 1 ör vuodelta 17?? ja 2 kopeekka vuodelta 1810
Garrett AT Pro: 8,5x11" ja NEL Big&Snake sekä ACE250
Garrett Pro-Pointer
Vanhin löydetty kolikko: 1 ör vuodelta 17?? ja 2 kopeekka vuodelta 1810
Re: Ilmoitustaulu tapahtumista , esitelmistä, näyttelyistä y
5.5.2015
Puhutaan perinnöstä -tilaisuuksien ensimmäisenä teemana kulttuuriperintö ja kriisit
Museovirasto järjestää tänä vuonna yleisölle avoimia keskustelutilaisuuksia, joissa käsitellään kulttuuriperintöön liittyviä aiheita eri näkökulmista. ”Puhutaan perinnöstä” -sarjan ensimmäisessä tilaisuudessa keskustellaan kulttuuriperinnöstä ja kriiseistä. Aiheesta alustavat toimittaja, Tampereen yliopiston journalistiikan vieraileva professori Rauli Virtanen sekä pääjohtaja Juhani Kostet ja erikoisasiantuntija Stefan Wessman Museovirastosta.
Luonnonkatastrofit, sodat ja muut konfliktit ovat osaltaan vaikuttamassa siihen, miten ja millainen kulttuuriperintö säilyy perinnöksi tuleville sukupolville. Aivan viime ajoiltakin on esimerkkejä luonnon ja ihmisen aiheuttamista kriiseistä, joissa korvaamattoman arvokasta kulttuuriperintöä on tuhoutunut tai jopa tarkoituksellisesti tuhottu.
”Puhutaan perinnöstä” -sarjan ensimmäisessä tilaisuudessa pohditaan kriisien vaikutusta kulttuuriperintöön. Monia palkintoja toimittajantyöstään saaneella Rauli Virtasella on vuosikymmenten kokemus työskentelystä kriisialueilla. Hän on myös todellinen maailmankansalainen, joka toivoo voivansa kirjoituksillaan ja raporteillaan edistää rauhan syntymistä ja säilymistä.
Pääjohtaja Juhani Kostet ja erikoisasiantuntija Stefan Wessman kertovat Suomen roolista kulttuuriperinnön vaalimisessa UNESCOn maailmanperintökomitean jäsenenä. Maailmanperintöluetteloon valitaan kulttuuri- ja luonnonperintökohteita, jotka ovat poikkeuksellisen merkittävä todiste olemassa olevasta tai jo hävinneestä kulttuurista. Ehdokkaita uusiksi kohteiksi luetteloon on paljon enemmän kuin mitä sinne voidaan ottaa. Kyse on siis aina myös valinnasta, siitä, mitä pidetään erityisen merkittävänä tai säilyttämisen arvoisena.
”Puhutaan perinnöstä” -keskustelusarjan ensimmäinen tilaisuus ”Kulttuuriperintö ja kriisit” järjestetään Kansallismuseon auditoriossa (Mannerheimintie 34, Helsinki) tiistaina 12.5.2015 klo 18–20. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Keskustelusarja saa jatkoa syksyllä, jolloin alustusten teemoina ovat mm. teollisuuden kulttuuriperintö sekä kulttuuriperintö osana hyvinvointia.
Lisätietoja keskustelusarjan ensimmäisestä tilaisuudesta ”Kulttuuriperintö ja kriisit” antaa Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet, juhani.kostet@nba.fi
Lea Murto-Orava
Viestintäpäällikkö
Museovirasto
PL 913, 00101 Helsinki
puh. 040 128 6041
lea.murto-orava@nba.fi
Museoviraston verkkosivut www.nba.fi tai www.museovirasto.fi
Museovirasto Facebookissa www.facebook.com/Museovirasto
Museovirasto Twitterissä @Museovirasto https://twitter.com
Museoviraston blogi http://blogi.nba.fi/index
Puhutaan perinnöstä -tilaisuuksien ensimmäisenä teemana kulttuuriperintö ja kriisit
Museovirasto järjestää tänä vuonna yleisölle avoimia keskustelutilaisuuksia, joissa käsitellään kulttuuriperintöön liittyviä aiheita eri näkökulmista. ”Puhutaan perinnöstä” -sarjan ensimmäisessä tilaisuudessa keskustellaan kulttuuriperinnöstä ja kriiseistä. Aiheesta alustavat toimittaja, Tampereen yliopiston journalistiikan vieraileva professori Rauli Virtanen sekä pääjohtaja Juhani Kostet ja erikoisasiantuntija Stefan Wessman Museovirastosta.
Luonnonkatastrofit, sodat ja muut konfliktit ovat osaltaan vaikuttamassa siihen, miten ja millainen kulttuuriperintö säilyy perinnöksi tuleville sukupolville. Aivan viime ajoiltakin on esimerkkejä luonnon ja ihmisen aiheuttamista kriiseistä, joissa korvaamattoman arvokasta kulttuuriperintöä on tuhoutunut tai jopa tarkoituksellisesti tuhottu.
”Puhutaan perinnöstä” -sarjan ensimmäisessä tilaisuudessa pohditaan kriisien vaikutusta kulttuuriperintöön. Monia palkintoja toimittajantyöstään saaneella Rauli Virtasella on vuosikymmenten kokemus työskentelystä kriisialueilla. Hän on myös todellinen maailmankansalainen, joka toivoo voivansa kirjoituksillaan ja raporteillaan edistää rauhan syntymistä ja säilymistä.
Pääjohtaja Juhani Kostet ja erikoisasiantuntija Stefan Wessman kertovat Suomen roolista kulttuuriperinnön vaalimisessa UNESCOn maailmanperintökomitean jäsenenä. Maailmanperintöluetteloon valitaan kulttuuri- ja luonnonperintökohteita, jotka ovat poikkeuksellisen merkittävä todiste olemassa olevasta tai jo hävinneestä kulttuurista. Ehdokkaita uusiksi kohteiksi luetteloon on paljon enemmän kuin mitä sinne voidaan ottaa. Kyse on siis aina myös valinnasta, siitä, mitä pidetään erityisen merkittävänä tai säilyttämisen arvoisena.
”Puhutaan perinnöstä” -keskustelusarjan ensimmäinen tilaisuus ”Kulttuuriperintö ja kriisit” järjestetään Kansallismuseon auditoriossa (Mannerheimintie 34, Helsinki) tiistaina 12.5.2015 klo 18–20. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Keskustelusarja saa jatkoa syksyllä, jolloin alustusten teemoina ovat mm. teollisuuden kulttuuriperintö sekä kulttuuriperintö osana hyvinvointia.
Lisätietoja keskustelusarjan ensimmäisestä tilaisuudesta ”Kulttuuriperintö ja kriisit” antaa Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet, juhani.kostet@nba.fi
Lea Murto-Orava
Viestintäpäällikkö
Museovirasto
PL 913, 00101 Helsinki
puh. 040 128 6041
lea.murto-orava@nba.fi
Museoviraston verkkosivut www.nba.fi tai www.museovirasto.fi
Museovirasto Facebookissa www.facebook.com/Museovirasto
Museovirasto Twitterissä @Museovirasto https://twitter.com
Museoviraston blogi http://blogi.nba.fi/index
Re: Ilmoitustaulu tapahtumista , esitelmistä, näyttelyistä y
Satakuntalaiset hoi!
Vanhin raha: Erik XIV 8 ör klippe 1564
Vanhin metalliesine: eläinriipus 800-1050 jKr., soljen pala 1000 jKr.
Vanhin metalliesine: eläinriipus 800-1050 jKr., soljen pala 1000 jKr.
Re: Ilmoitustaulu tapahtumista , esitelmistä, näyttelyistä y
Varkaudessa voi tehdä virtuaalimatkan kivikauteen
"Halukkailla on nyt mahdollisuus piipahtaa VR-lasien avulla kivikaudella.
Lasit ja 3D-esitys kivikautiselle pihalle ja sisälle taloon on tarjolla Arkeologian päivänä, sunnuntaina 23.4. Varkauden museossa.
Päivän aikana varkautelaissyntyinen, Pohjois-Savon maakunnallinen arkeologi ja Kuopion kulttuurihistoriallisen museon arkeologi Tanja Tenhunen johdattaa museovieraat kivikauteen.
Päivään kuuluu muun muassa luento, koko perheen työpaja Elämää kivikaudella sekä mahdollisuus tuoda näytille muinaiskaluja, joita epäilee yli 100-vuotiaiksi.
Esihistoriallisille vuosituhansille painottuvan luennon aihe on metsästäjä-keräilijöiden Varkaus.
Työpajat alkavat klo 10.30, esineitä voi tuoda katsottavaksi klo 14 ja luento alkaa klo 15. Päivän tapahtumat ovat yleisölle ilmaisia."
"Halukkailla on nyt mahdollisuus piipahtaa VR-lasien avulla kivikaudella.
Lasit ja 3D-esitys kivikautiselle pihalle ja sisälle taloon on tarjolla Arkeologian päivänä, sunnuntaina 23.4. Varkauden museossa.
Päivän aikana varkautelaissyntyinen, Pohjois-Savon maakunnallinen arkeologi ja Kuopion kulttuurihistoriallisen museon arkeologi Tanja Tenhunen johdattaa museovieraat kivikauteen.
Päivään kuuluu muun muassa luento, koko perheen työpaja Elämää kivikaudella sekä mahdollisuus tuoda näytille muinaiskaluja, joita epäilee yli 100-vuotiaiksi.
Esihistoriallisille vuosituhansille painottuvan luennon aihe on metsästäjä-keräilijöiden Varkaus.
Työpajat alkavat klo 10.30, esineitä voi tuoda katsottavaksi klo 14 ja luento alkaa klo 15. Päivän tapahtumat ovat yleisölle ilmaisia."
Niksu
Garrett AT Pro: 8,5x11" ja NEL Big&Snake sekä ACE250
Garrett Pro-Pointer
Vanhin löydetty kolikko: 1 ör vuodelta 17?? ja 2 kopeekka vuodelta 1810
Garrett AT Pro: 8,5x11" ja NEL Big&Snake sekä ACE250
Garrett Pro-Pointer
Vanhin löydetty kolikko: 1 ör vuodelta 17?? ja 2 kopeekka vuodelta 1810
Re: Ilmoitustaulu tapahtumista , esitelmistä, näyttelyistä y
Muinaislöydöt Janakkalassa -luento
Tervakosken kirjastossa to 14.9.2017 klo 18-20
Luennoitsijoina:
Reijo Hyvönen ja Mikko Mäkelä Kanta-Hämeen menneisyyden etsijöistä.
https://www.janakkala.fi/tapahtumat/mui ... akkalassa/
Tervakosken kirjastossa to 14.9.2017 klo 18-20
Luennoitsijoina:
Reijo Hyvönen ja Mikko Mäkelä Kanta-Hämeen menneisyyden etsijöistä.
https://www.janakkala.fi/tapahtumat/mui ... akkalassa/
~ deussilainen ~
Re: Ilmoitustaulu tapahtumista , esitelmistä, näyttelyistä y
Satakunnan museossa uusi näyttely "Elonmerkkejä"!
Näyttelyssä paljon myös metallinetsintälöytöjä ja esim iso osa Ulvilan kirkon kupeesta löydetystä rahakätköstä, joten paljon nähtävää. Kannattaa käydä.
https://museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21665
Näyttelyssä paljon myös metallinetsintälöytöjä ja esim iso osa Ulvilan kirkon kupeesta löydetystä rahakätköstä, joten paljon nähtävää. Kannattaa käydä.
https://museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21665
Taivas varjele mitä sieltä tulee!
moderaattori
moderaattori
-
Super-Electric
- Innostunut Etsijä
- Viestit: 80
- Liittynyt: 05 Huhti 2012, 21:31
- Paikkakunta: Ylä-Satakunta
Re: Ilmoitustaulu tapahtumista , esitelmistä, näyttelyistä y
Laitetaan tämä tännekkin:
http://vapriikki.fi/tapahtumat/pirkanma ... seminaari/
Pirkanmaan alta – Pirkanmaan arkeologisten tutkimusten esittelypäivä
Lauantaina 14.4.2018 klo 13–17. 00
Vapriikin auditoriossa, Alaverstaanraitti 5 Tampere
Vapaa pääsy
Ohjelma
13.00−13.10 Tervetuloa Vapriikkiin! Yksikön päällikkö Tuija-Liisa Soininen.
13.10−13.40 ”Totta ja tarua: Aimalan keskiaikainen kirkonpaikka Lempäälässä” Arkeologi Juha Ruohonen, Turun yliopisto
13.40-14.15 Historiallisten rajamerkkien tarkastuksia Pirkkalassa ja muualla. Arkeologi Vadim Adel, Pirkanmaan maakuntamuseo.
14.15-14.35 Haukilan kalmiston miekkalöytö. Arkeologi Ulla Moilanen, Pirkanmaan maakuntamuseo.
14.35-15.05 Rautakautisen ruumishaudan tutkimuskaivaus Valkeakosken Toppolanmäessä 2017. Arkeologi Ulla Moilanen.
15.05−15.15 Keskustelua
15.15–15.40 Kahvitauko (omakustanteinen)
15.40–16. Pirkkalan Tursiannotkon kaivaukset 2017. Arkeologi Sami Raninen, Pirkanmaan maakuntamuseo.
16–16.10 Yleisö- ja koululaiskaivaus Tursiannotkossa – Yhteisöarkeologinen näkökulma. Arkeologi Ulla Moilanen, Pirkanmaan maakuntamuseo.
16.10–16.30 Ruokaa ja rohtoa – elämää Tursiannotkossa rautakaudella. Tohtori Mia Lempiäinen.
16.30−16.40 Pirkanmaan maakuntamuseon uutiset. Arkeologi Kreetta Lesell, Pirkanmaan maakuntamuseo.
16.40.–16.55 Keskustelua
Järjestää Pirkanmaan maakuntamuseo
Lisätiedot Kreetta Lesell, puh. 040 7631841 kreetta.lesell@tampere.fi
http://vapriikki.fi/tapahtumat/pirkanma ... seminaari/
Pirkanmaan alta – Pirkanmaan arkeologisten tutkimusten esittelypäivä
Lauantaina 14.4.2018 klo 13–17. 00
Vapriikin auditoriossa, Alaverstaanraitti 5 Tampere
Vapaa pääsy
Ohjelma
13.00−13.10 Tervetuloa Vapriikkiin! Yksikön päällikkö Tuija-Liisa Soininen.
13.10−13.40 ”Totta ja tarua: Aimalan keskiaikainen kirkonpaikka Lempäälässä” Arkeologi Juha Ruohonen, Turun yliopisto
13.40-14.15 Historiallisten rajamerkkien tarkastuksia Pirkkalassa ja muualla. Arkeologi Vadim Adel, Pirkanmaan maakuntamuseo.
14.15-14.35 Haukilan kalmiston miekkalöytö. Arkeologi Ulla Moilanen, Pirkanmaan maakuntamuseo.
14.35-15.05 Rautakautisen ruumishaudan tutkimuskaivaus Valkeakosken Toppolanmäessä 2017. Arkeologi Ulla Moilanen.
15.05−15.15 Keskustelua
15.15–15.40 Kahvitauko (omakustanteinen)
15.40–16. Pirkkalan Tursiannotkon kaivaukset 2017. Arkeologi Sami Raninen, Pirkanmaan maakuntamuseo.
16–16.10 Yleisö- ja koululaiskaivaus Tursiannotkossa – Yhteisöarkeologinen näkökulma. Arkeologi Ulla Moilanen, Pirkanmaan maakuntamuseo.
16.10–16.30 Ruokaa ja rohtoa – elämää Tursiannotkossa rautakaudella. Tohtori Mia Lempiäinen.
16.30−16.40 Pirkanmaan maakuntamuseon uutiset. Arkeologi Kreetta Lesell, Pirkanmaan maakuntamuseo.
16.40.–16.55 Keskustelua
Järjestää Pirkanmaan maakuntamuseo
Lisätiedot Kreetta Lesell, puh. 040 7631841 kreetta.lesell@tampere.fi
ACE 250 (vm 2012)
Noviisi
Noviisi
Kirjamessut 24.-27.10.2019 + Museovirasto + metallinetsintä
https://www.museovirasto.fi/fi/ajankoht ... amessuilla
Helsingin kirjamessut to 24.10. - su 27.10.2019
Museoviraston osastolla keskustelua mm. seuraavista aiheista:
* Kysy metallinetsinnästä ja Museoviraston arkeologisista kokoelmista
* Museoviraston digitaalisesta karttapalvelusta
* Keskustelua metallinetsinnästä, arkeologisista löydöistä sekä tulevasta Löytösampo-tietokannasta
Helsingin kirjamessut to 24.10. - su 27.10.2019
Museoviraston osastolla keskustelua mm. seuraavista aiheista:
* Kysy metallinetsinnästä ja Museoviraston arkeologisista kokoelmista
* Museoviraston digitaalisesta karttapalvelusta
* Keskustelua metallinetsinnästä, arkeologisista löydöistä sekä tulevasta Löytösampo-tietokannasta
Garrett At Pro + Ace 250