aarremaanalla.com

viitsisitkö pajur69 skannata jos jonkinlaisen kunniakirjan sait sieltä museolta. Olisi mukavaa nähdä mitä sellaisessa plakaatissa lukee...

vaimo kun ei tyytynyt plakaatin, vaan halusi ihan normivaluuttaa. -sormus löytyy kyllä museoviraston kokoelmista ihan nimellä...

pajur69 kirjoitti: vaimo kun ei tyytynyt plakaatin, vaan halusi ihan normivaluuttaa. -sormus löytyy kyllä museoviraston kokoelmista ihan nimellä...

Mutta mutta , jos saa normivaluuttaa niin saa AINA myös plakaatin. Mimmonens ihmeen junttimuseo teillä siellä oikein on. Plakaatti tulee täällä aina mutta valuuttaa saa sitten jos saa.
Tälläkään foorumilla on tuskin ketään joka on saanut joko/tai kunniakirjan ja rahapalkinnon. Jos museo ottaa jotain kokoelmiinsa niin siitä saa aina kunniakirjan (jos haluaa , ja miksei haluaisi) jos vaatii rahapalkinnon museo arvioi saako sen. Mutta yksi ei sulje pois toista.

Mitenkä paljon rahaa tuollaisesta löydöstä sai? puhutaanko sadoista euroista?

Tämäkin juttu tukee epäilyjäni löytöjen aitouden suhteen.
Sitten kun on tuo kunniakirja tms näyttää, niin perun sanani, ja pyydän anteeksi:)
Hyvä laittaa vaimon piikkiin että halusi rahaa...

Jaa... Kyllä mulle sanottiin, että joko pyydän löydöstä rahaa, tai lahjoitan sen valtiolle ja saan kunniakirjan.
En voinut ymmärtää NOIN väärin ja jättää rahaa ottamatta

Marleena kirjoitti:Jaa... Kyllä mulle sanottiin, että joko pyydän löydöstä rahaa, tai lahjoitan sen valtiolle ja saan kunniakirjan.
En voinut ymmärtää NOIN väärin ja jättää rahaa ottamatta

Sit on kyllä Suomen ja Norjan suhteen eroja. Kun lähettää /toimittaa löydön historialliselle museolle arvioitavaksi niin lomakkeen lopussa on kaksi rastitettavaa kohtaa .
1 haluatko kunniakirjan löydöstä
2 haluatko löytöpalkkion

Tottakai ainakin minä rastitin molemmat tuon sinettileimasimen suhteen.
Marleenalle voin kyllä suositella käpöttelemistä takaisin museolle ja sanoa että haluaa myös kunniakirjan. Ota mukaan vaikka tämä palautteeni kirjallisena. Eihän muinaismuistolaissa ja ja löydön arvon huomioonottaen voi olla mitään estettä sille että mahdollisesti suuriakin historiallisia arvoja on pelastettu museolle .
Jos esine on niin harvinainen että se pääsee näytteille johonkin vitriiniin niin ILMAN MUUTA esittelylapussa pitää olla löytäjän nimi ja löytötapa eli METALLINETSIN. Niin hullua museota ei olekkaan ettei käytä tätä mahdollisuutta saada imuroitua historiallista informaatiota alueelta myös metallinetsinpiireistä.
Täällä Norjassa on suuria historiallisia arvoja autotalleissa ja uudelleen maahan haudattuina (Riimukiviä ja muuta sälää) sen vuoksi että ei ole arvostusta (rahaa !!!!) ostaa tätä historiallista perintöä Englannin malliin.
Sillä että toivoo nimensä ja ja löytötavan tuomista julkisuuteen ei ole mitään tekemistä jonkun henkilökohtaisen 'egon' suhteen suhteessa löytöjen historialliseen arvoon. Se pitäisi olla museoillekkin päivänselvä asia. Ja mitä se nyt semmoisen kunniakirjan printtaaminen maksaa..? Liekö nykyään edes yhtä euroa vaikka kuinka hienosti printtaisi.
Mutta löytäjälle ja tuleville löytäjille se on kuitenkin hieno todiste siitä että on jotain hyvää ja hyödyllistä tullut tehtyä historian kartoituksen suhteen.

Niin, kun minä nimenomaan valitsin sen kunniakirjan.
Eli rasti on ruudussa "lahjoitus".
Vaikka eipä kai se suuri summa olisi ollut, luultavasti äkkiä tuhlattu. Eikä sitten olisi jäänyt mitään muistoksi
Olin vaan niin tyhmä etten tiennyt että molemmat voi valita

Olisi hauska nähdä kunniakirja niin näitä viestejä voisi pitää muunakin kuin trollauksena .

Jos mua tarkoitat, niin toki laitan sen tänne heti kun saan sen.
Ajattelin laittaa myös kuvia, jotka museoviraston nainen lupasi ottaa esineestä, kun mun kamera ei ota noin läheltä kunnon kuvaa.
En tiedä kuinka kauan noissa asioissa menee, mutta viikko sitten toimitin esineen museoon.
Harmi jos täällä on trolleja, mutta minä en ole semmoinen.

Marleena kirjoitti:Niin, kun minä nimenomaan valitsin sen kunniakirjan.
Eli rasti on ruudussa "lahjoitus".
Vaikka eipä kai se suuri summa olisi ollut, luultavasti äkkiä tuhlattu. Eikä sitten olisi jäänyt mitään muistoksi
Olin vaan niin tyhmä etten tiennyt että molemmat voi valita

No tämänhän voi jälkikäteen korjata , luonnollisesti. Minä ajattelin että kysessä on se 'joko tai' ruksaus. Eli että jos painat joo, niin 'ei' on sitten käytöstä poissa. Sorry . Eli kyllä se palkkio +kunniakirja sieltä museolta on saatavissa kun menet /soitat ja pyydät ja pahoittelet että et huomannut ruksata molempia. No jaa, en voi tajuta oli se sitten niin tai näin miten olisit pystynyt olemaan tyhmä? Sitä et ole ollut!! Tietysti pitää ruksata kaikki se joka ikisessä lomakkeessa joka ei itselle maksa mitään. Sitä ei tietty voi millään tietää ennenkuin joutuu sentyyppisen asian kanssa tekemisiin.

Juu, saan kunniakirjan. En rahaa.
Lahjoitin esineen museovirastolle.
En kehtaa mennä jälkeenpäin ruinaamaan rahaa.
Kunniakirjan kanssa olisi eri juttu, sitä voisi mennä jälkeenpäinkin kyselemään.
Mutta olen ihan tyytyväinen tähän.

Ymmärrän , niinpäin on noinpäin.

RJR kirjoitti:

Marleena kirjoitti:Niin, kun minä nimenomaan valitsin sen kunniakirjan.
Eli rasti on ruudussa "lahjoitus".
Vaikka eipä kai se suuri summa olisi ollut, luultavasti äkkiä tuhlattu. Eikä sitten olisi jäänyt mitään muistoksi
Olin vaan niin tyhmä etten tiennyt että molemmat voi valita

No tämänhän voi jälkikäteen korjata , luonnollisesti. Minä ajattelin että kysessä on se 'joko tai' ruksaus. Eli että jos painat joo, niin 'ei' on sitten käytöstä poissa. Sorry . Eli kyllä se palkkio +kunniakirja sieltä museolta on saatavissa kun menet /soitat ja pyydät ja pahoittelet että et huomannut ruksata molempia. No jaa, en voi tajuta oli se sitten niin tai näin miten olisit pystynyt olemaan tyhmä? Sitä et ole ollut!! Tietysti pitää ruksata kaikki se joka ikisessä lomakkeessa joka ei itselle maksa mitään. Sitä ei tietty voi millään tietää ennenkuin joutuu sentyyppisen asian kanssa tekemisiin.

Kyllä se Suomessa on JOKO...TAI eli ei molempia.
Mutta tässä olisi meille hyvä projekti muuttaa tämä käytäntö.

Marleena kirjoitti:Jos mua tarkoitat, niin toki laitan sen tänne heti kun saan sen.
Ajattelin laittaa myös kuvia, jotka museoviraston nainen lupasi ottaa esineestä, kun mun kamera ei ota noin läheltä kunnon kuvaa.
En tiedä kuinka kauan noissa asioissa menee, mutta viikko sitten toimitin esineen museoon.
Harmi jos täällä on trolleja, mutta minä en ole semmoinen.

Tuota Pajurin teutoniritarikunnan sormusta tarkoitin .

Ilkka P tässä sivisti meikäläistä
"Kyllä se Suomessa on JOKO...TAI eli ei molempia."
Meikäläiselle ihan mahdoton ymmärtää mikä on tässä minkään puolen etu. Mikä ihmeen ero on museolle jos kulut ovat 500Euroa tai 500,50Euroa. ??
Mutta näytteille asetetusta esineestä ei mikään museo Suomessakaan voi kieltäytyä asettamasta löytäjän nimeä esille jos löytäjä niin vaatii. (ei siis toivoo , vaan vaatii !!).
Ja jutun järjettömyyden vuoksi on vaikea uskoa Ilkka P. n Joko/ Tai väitettä. Joku ihan pykälissä oleva perustelu asiaan täytyy olla. Kirjallisessa muodossa jonka voi helposti (puuttuisi vielä että perustelu ei olisi julkinen) näyttää linkin tai muun tekstin muodossa tällä foorumilla.
Eli siis Ilkka P. Millainen on se pykälä joka sanoo että kunniakirjan /löytöpalkkion suhteen on joko/tai. Jossain sen on pakko olla kirjallisena ja perusteltuna . Etsippäs se meidän kaikkien iloksi. Jos sitä ei kirjallisessa pykälämuodossa löydy, niin sitä typeryyttä ei ole olemassakaan. Eli löytöpalkkion luonnollisena lisänä on myös kunniakirja löydöstä. Se kuulostaisi jotenkin järkevämmältä.

HUI!
Voiko löytöpalkkio siis todellakin olla luokkaa 500 €?
Luulin että kysymys on muutamista kympeistä max.
Ja mulle kyllä kans annetiin ymmärtää se, että joko palkkio tai kunniakirja.
Tää pitää kyllä selvittää.

Marleena kirjoitti:HUI!
Voiko löytöpalkkio siis todellakin olla luokkaa 500 €?
Luulin että kysymys on muutamista kympeistä max.
Ja mulle kyllä kans annetiin ymmärtää se, että joko palkkio tai kunniakirja.
Tää pitää kyllä selvittää.

Totta kai se voi ja jopa ylikin. Yleensä se on vain sidoksissa löydön jalometallin arvoon. Niin ihmeellistä kuin se onkin. Ei historialliseen keräilyarvoon. Näin olen ainakin asian ymmärtänyt. Eli kun toimitat löytösi , esim viikinkiaikaisen hopeakorun museolle saat löytöpalkkiona hopean arvon +25 prosenttia tai jotain sellaista. Jos pistät löytösi nettihuutokauppaan keräilijöille voit saada jopa satakertaisesti museon tarjoaman 'löytöpalkkion'. Olis se vaan suuri ihme jos joku halpa A4 -arkki olisi liian kallis löytöpalkkion lisäksi.

Siis onko tämä nimim "Marleena" tämä ketjun vaimo joka on löytänyt tuon ritarisormuksen? Hiukkasen sekavaa...

Heh joo, tosiaan tässä saattoi nyt tulla sekaannus. En ole aloittajan vaimo. Vastasin vaan kun RJR kertoi, että löydöstä saa sekä rahaa, että kunniakirjan.

RJR kirjoitti:Ilkka P tässä sivisti meikäläistä
"Kyllä se Suomessa on JOKO...TAI eli ei molempia."
Meikäläiselle ihan mahdoton ymmärtää mikä on tässä minkään puolen etu. Mikä ihmeen ero on museolle jos kulut ovat 500Euroa tai 500,50Euroa. ??
Mutta näytteille asetetusta esineestä ei mikään museo Suomessakaan voi kieltäytyä asettamasta löytäjän nimeä esille jos löytäjä niin vaatii. (ei siis toivoo , vaan vaatii !!).
Ja jutun järjettömyyden vuoksi on vaikea uskoa Ilkka P. n Joko/ Tai väitettä. Joku ihan pykälissä oleva perustelu asiaan täytyy olla. Kirjallisessa muodossa jonka voi helposti (puuttuisi vielä että perustelu ei olisi julkinen) näyttää linkin tai muun tekstin muodossa tällä foorumilla.
Eli siis Ilkka P. Millainen on se pykälä joka sanoo että kunniakirjan /löytöpalkkion suhteen on joko/tai. Jossain sen on pakko olla kirjallisena ja perusteltuna . Etsippäs se meidän kaikkien iloksi. Jos sitä ei kirjallisessa pykälämuodossa löydy, niin sitä typeryyttä ei ole olemassakaan. Eli löytöpalkkion luonnollisena lisänä on myös kunniakirja löydöstä. Se kuulostaisi jotenkin järkevämmältä.

http://www.nba.fi/tiedostot/2ee55090.pdf

Kappaleessa, joka alkaa Löytäjä.....

Marleena kirjoitti:HUI!
Voiko löytöpalkkio siis todellakin olla luokkaa 500 €?
Luulin että kysymys on muutamista kympeistä max.
Ja mulle kyllä kans annetiin ymmärtää se, että joko palkkio tai kunniakirja.
Tää pitää kyllä selvittää.

Suurin korvaus, josta olen kuullut oli noin kymmenen vuotta sitten Hämeestä löytynyt hopeakaulanauha arabialaisin (?) rahoin. Summa oli 8000mk eli noin 1300 Euroa. Kävin arkeologien pyynnöstä paikalla tarkastamassa olisiko lisää vastaavaa tuolla paikalla. Oli mahoton paikka kun farmari oli haudannut sinne kaikki alumiiniset kalanpaistofolionsa.
Mutta hyvä reissu kuitenkin, löysin elämäni ainoan kivikautisen taltan pellon pinnalta.

Luin tuon pdf-kaavakkeen, jonka linkitit ja siinä sanottiin että "Löytäjällä on oikeus saada löydöstään korvaus, jonka suuruus riippuu sen tieteellisestä arvosta."
Mutta mun mielestä jossain puhuttiin ihan metallin rahallisesta arvosta, korotettuna 25% jokaista jotain blaa blaata kohti?

Ja pitäiskö tästä tehdä oma topikki, että tässä pysyisi se aloittajan aihe tärkeimpänä?

Marleena kirjoitti:Luin tuon pdf-kaavakkeen, jonka linkitit ja siinä sanottiin että "Löytäjällä on oikeus saada löydöstään korvaus, jonka suuruus riippuu sen tieteellisestä arvosta."
Mutta mun mielestä jossain puhuttiin ihan metallin rahallisesta arvosta, korotettuna 25% jokaista jotain blaa blaata kohti?

Ja pitäiskö tästä tehdä oma topikki, että tässä pysyisi se aloittajan aihe tärkeimpänä?

Itse lakitekstissä kerrotaan tuo 25%.

On Museoviraston virallisilla sivuilla muitakin virheitä kuten:
"...kaikki yli 100 vuotta vanhat esineet kuuluvat valtiolle"

Kun taas lakitekstissä sanotaan että:
"Valtiolla on lunastusoikeus yli 100 vuotta vanhoihin..."


Ja näissä lauseissahan on vissi ero.

kunnioitan suuresti marleenan päätöstä ottaa kunnia löydöstä, se että lähdetään tuollaisille "mestoille" ja aletaan vaatimaan rahaa, on minusta väärin. ilkkap on tässä suhteessa oikeassa mielestäni, joko rahat tai kunnia. ainakaan henkilökohtaisesti en koskaan lähtisi rahaa vaatimaan, oman kunnian vuoksi tätä hommaa teen. eräät nimeltä mainitsemattomat henkilöt taas oikein onkivat vanhaa kamaa ja siitä saavaa rahaa. säännöistä ja muista viis.