aarremaanalla.com

Nuo kirkkaan väriset kellot ovat kovempaa materiaalia josta johtuen soivat heleämmin kuin kupariset ja noista on joskus lohjennut paloja irti, kun kupariset taas ovat usein vääntyneitä, ainakin mitä olemme itse noita löytäneet.
Kyllä tuollainen on aina mukava löytää
Tässä muutama löytämämme kuparinen ja tuollaisia kirkkaita.

Leijona kirjoitti:Nuo kirkkaan väriset kellot ovat kovempaa materiaalia josta johtuen soivat heleämmin kuin kupariset ja noista on joskus lohjennut paloja irti, kun kupariset taas ovat usein vääntyneitä, ainakin mitä olemme itse noita löytäneet.
Kyllä tuollainen on aina mukava löytää
Tässä muutama löytämämme kuparinen ja tuollaisia kirkkaita.

Tässäkin metsästä löytyneessä (kello on luultavasti varhaisten Habsburgien aikainen) vanhassa pronssikellossa on tinaa reippaasti enemmän kuin 20 %.

Ompas hienoja kelloja poijjaat löytäneet!
Minulla kilisee tuo niin, että kurviin ottaa, eli ääni on korkea.
Rupesi niin kiinnostamaan tuo materiaali, että pitää työpaikan materiaalianalysaattorilla mitata pitoisuudet kunhan se seuraavan kerran käy etelä-Suomesta täällä pohjoisessa.

Tuommosta jakoi metsä tänään. Kolikko on huonossa hapessa, mutta joku SveaMamma se on. Onko arviota vuosimallista? Solki on pieni n. 25x35mm.

Öre jostain 1720 luvulta, oliko kolikko mitenkä syvällä?

Löytyi n. 15cm syvyydeltä.

Vähän ollut hiljaista piipparointirintamalla, mutta tänään kävin 2h metsässä. Itikoita oli niin paljon, että meinas itku tulla...
No, onneksi jotain pomppasi ylös metsän multaisesta maasta.













Tuo nappi voisi olla aika vanha. Ei ole mitenkään symmetristä tekoa.




Kävinpä myös reissun lapissa Inarin seudulla ja Blisstool tietysti mukana. Tuli ainakin todistettua, että ainakaan tämä V1-versio EI sovellu kultamaille. Huutelee koko ajan omiaan. On sen verran metallipitoista tuo maaperä ja kivet. Jotenkin oppi tunnistamaan tuon häiriöpiippailun ja välillä löytyikin jotain järkevää. Löydöt lähinnä Suomi-konepistoolin hylsyjä/luoteja, markkarahaa ja uudempia Örejä. Kultahommiin pitää varmaan ostella tyyriimmät vehkeet

Löysin vähän vastaavan rikkinäisen kellon pellosta pari päivää sitten. Harmi ettei ole ehjä.

Tuo kaksoisnappi on Suomessa aika harvinainen, hieno löytö!
Vai onko muut löytäneet?

Tuossa kaksoisnapissa on jotain kuvioitakin, kunhan onnistusi puhdistamaan sitä sen verran, että sais selvää.

Tuli käytyä pitkästä aikaa vähän metsässä. Ei kovin hääppösiä löydöt mutta jotain sentään.











Mitähän vuosimallia tämä ois. Kirjaimet R ja M näkyy nuolikuvion molemmin puolin?

NÄÄTÄ kirjoitti:


Mitähän vuosimallia tämä ois. Kirjaimet R ja M näkyy nuolikuvion molemmin puolin?

Tuon näköisenä noita on kyllä tehty pitkän aikaa, mutta vertaa tästä linkistä toistakin puolta, niin alkaa selvitä.
http://ingemars.se/koppar_sv.htm

Paikallismuseoon jäi tänään oikeastaan kaikki hienoimmat löytöni Topiikin alussa oleva viitan solki ja löytämäni napit kiinnostivat erityisesti. Myös kolikot ja muut jäivät arvioitavaksi, että konservoidaanko niitä vai ei. Vähissä ovat kuulemma tämän aikakauden esineet (1500-1700), joten siksi jäisivät museoon muistuttamaan paikallishistoriasta.
Vähän sääli luopua, mutta parempi kun muutkin ihmiset pääsevät niihin tutustumaan. Muutenhan ne pölyttyisivät hyllyssäni.

NÄÄTÄ kirjoitti: Myös kolikot ja muut jäivät arvioitavaksi, että konservoidaanko niitä vai ei. Vähissä ovat kuulemma tämän aikakauden esineet (1500-1700), joten siksi jäisivät museoon muistuttamaan paikallishistoriasta.

No kovin on sitten vähissä tavarat paikallismuseossa, jos kelpuuttavat sinne jotain rupisia 1700 luvun rahoja, joita tuntuu löytyvän joka paikasta.

Pitänee ajatella, että "tavallisille" Pulliaisille, siis ihmisille, jotka eivät harrasta metallinetsintää, nuo kolikot ovat aika ihmeellisiä. Suurin osa ihmisistä ei ole koskaan nähnyt 1700-luvun tai vanhempaa kolikkoa, joten ei kai siinä mitään, jos museon vitriinissä niitä olisi vaikkapa iso läjä ja vaikka huonompikuntoisiakin. Ja vieläpä, että ne ovat lähiseudulta. Se antaa ihmisille jotenkin perspektiiviä, että on täällä ennenkin eletty. Rahakammiota ja keräilijöitä kiinnostaa varmasti hyväkuntoiset harvinaisuudet. Museon vitriinissä menee varmasti huonopilaatuisetkin.

Paljon arvokkaampaakin tavaraa niin rahallisesti kun historiallisestikin menee kuolinpesistä suoraan kaatopaikalle, joten se on helkkarin hienoa että on joku kun toimittaa tälläiset museoon.

Pieni piipparointireissu antoi pari sormusta, kuparisen ja hopeisen sekä jonkin sinetin. Saisiko noista tarkempaa tietoa joku esille?

Hopeasormus vuodelta 1895, vuosileiman O4 mukaan.

Mistäs sinä nämä esineet kekkasit, pellostako?

Sinetti jostain viljamyllystä Libausta (nyk Liepaja). Tuosta alusta en saa selvää.l

Sinetissä lukee DAMPFMAHLMÜHLE BEREND 8 (tai B) LIBAU ja toisella puolella S.L.M.

Eipä olisi uskonut hopeaista niin vanhaksi, mutta kai täytyy uskoa. En tunne itse noita leimoja ollenkaan.
Metsästä löytyi tavarat.

Tuollaisia "vyösormuksia" näkee silloin tällöin Englantilaisilla sivustoilla, mutta harvemmin Suomessa.
Hienoja löytöjä

Tänään oli sitten lukkopäivä ja muutakin talonpoikaisesinettä nousi metsän tupeen alta.







Tämä pötkylä on ilmeisesti lyijyä. Käyttötarkoitus?




Kuparisormus:

Taitaa tuo lukon teksti viitata Saksalaiseen patenttiin ennen toista maailmansotaa.
Asian sivusta, mutta Google heitti tollaiselle sivulle:
http://www.muesch-online.com/korkenzieh ... lisch.html

Piipparointia Pudasjärven suunnassa. Etsinnöissä oli vanha tila josta asukkaat häipyneet jo 1800-luvulla Ameriikan ihmemaahan. Tila kynnetty metsäkoneella, eikä muuta jälkeä löytynyt kuin tuo vanhempi solki josta löytyi molemmat puolet. Muut tavarat toisen tilan pihamaalta. Ei häävisti, mutta jotakin kalastuksen seuraksi tullutta. Kalaakin tuli 3 kuhaa, 3 haukea + ahvenoita










1 öre v. 1759?


5 penniä v. 1938

5 mk vuodelta 1949

50mk v. 1953

Tuo solki on kivan näköinen, hieno löytö.