aarremaanalla.com

Tässä on muutamia löytöjä parin viikon ajalta.
Ikäjärjestyksessä: Mahdollinen kivikautinen piikivinen nuolenkärki,
rautakautinen hevosenkenkäsoljen puolikas, 2 äyrin hopearaha 1573 ja ortodoksinen matkaikoni.

Kaveri löysi tuon soljenpuolikkaan tänään X-terralla, aika hieno löytö sanoisin!
Museoviraston kirjekuoret on jo lähtövalmiina, kiitos ystävällisten arkeologien jotka kävivät täällä.

Mahtavaa Osku! Ei taida olla kenellekkaan epaselvaa kuka loytaa jotain.. Mitenkas tuon mahdollisen nuolenkarjen bongasit? Minkalaista palautetta museovirasto on sinulle antanut. Hienoa ja esimerkillista!

Eipä voi muuta kuin naama vihreänä ihmetellä. Itse ei olla vielä päästy 1800-lukua kauemmaksi ja toiset kaivelee ylös 1500-luvun hopeakolikoita

Onpas löytöjä! Mahtavaa!

Mahtavia löytöjä! Uskomatonta!

Noita rautakautisia löytöjä ei ole ainakaan meidän seutuvilta tehty monia.

Yhden veitsen ja keihäänkärjen löytöseutu on tässä ihan lähellä, mutta museovirasto on jo kokeillut metallinpajastimella alueen. Eivätkä ole löytäneet muuta... Pitäisiköhän silti käydä tutkimassa, löytäisikö itse lisää. (muitakin saman ikäisia paikkoja täällä on, mutta suojeltuja)

Laitan illemmalla kuvan tuollaisesta ehyestä soljesta tähän ketjuun. Minulla on yksi kirja täkäläisestä paikallishistoriasta, jossa sellainen löytö on kuvattuna.

Kyllä tuo ihan selkeästi samanlaiselta näyttää, mitä muistelen siinä kirjassa kuvatun soljen olevan. Illalla tulee varmistus.

- Velsku

Aika paljonhan tuo tältä näyttää, kuten muistelinkin töissä.



Kirja, josta kuva on on: "Siikajokilaakson Historia I".

Teksteistä lainattu kuvaus kyseisetä esineestä: "Rautakaudella käytössä ollutta korustoa edustaa Pyhännän Leiviskästä löydetty pronssinen, rullapäinen hevosenkenkäsolki. Tätä poikkileikkaukseltaan kolmikulmaista, koristelematonta solkea, jollaisia on tavattu runsaasti erityisesti länsisuomalaiselta kulttuurialueelta sekä Hämeestä, on pidetty suomalaisena solkityyppinä. Ajaltaan ne. kuuluvat 900-luvulta 1100-luvulle jKr. eli aivan rautakauden loppujaksolle.[\i]"

- Velsku

Tässä linkki Hämeen linnassa olevaan näyttelyyn jossa on paikallista rautakautista tavaraa, myös hevosenkenkäsolkia.

http://www.tyrvanto.net/nahtavyys/terra.htm

Jos oikein muistan lukeneeni hevosenkenkäsoljet olivat tyypillisiä nimenomaan viikinkiajalla 750-1000 jkr. ja käytettiin niitä sitten vielä ristretkiajalla 1000-1150jkr.

Panda kirjoitti: Mitenkas tuon mahdollisen nuolenkarjen bongasit? Minkalaista palautetta museovirasto on sinulle antanut.

Pellolta se löytyi juurikasrivien välistä. Itsekin ihmettelin että satuin sen huomaamaan, sen verran pieni se on. Piikivi vaan on väriltään ja olemukseltaan sellaista, että se jotenkin erottuu muista kivistä.

En ole vielä saanut postitettua niitä museovirastoon, mutta yhdelle arkeologille lähetin tän saman kuvan ja hänen mielestä se on todennäköisesti hevosenkenkäsolki.

Kyllä on mennyt todella likaiseen kuntoon maassa tuo 2 äyrin hopearaha 1573,jos sitä vertaa vaikka tähän myynnissä olevaan kolikkoon: http://www.tradera.com/JOHAN-III-2-ORE- ... 412830#pic

Mikähän mahtaa olla kolikon hopeapitoisuus,kun löytämäsi kolikko muistuttaa aivan pitkään maassa ollutta likaista kuparirahaa.

Ei ainakaan mahdollinen kolikon valmistuksessa käytetty hopea paljon läpi näy,eikös hopea säily maassa yllättävän pitkään hyväkuntoisena.

Näyttäs olevan 500/1000= 50% hopea pitoisuus. Halkaisia 27mm,paino 3.01 gramaa. Tieto Myntboken v.2007.

No eipä ole kolikossa kummoinen hopeapitoisuus,ei siis ihme jos tommoseen kuntoon menee maassa aikansa maattuaan.

Alhaisimmat hopeapitoisuudet ovat 74/1000=7.4% (2 penningar v.1549).Ruotsin Myntboken määrittelee tämänkin Silvermyntiksi. Korupuolella pitoisuuvaatimukset ovat aivan eriluokaa..

Jaa no on tuossa kolikossa sitten hopeaa aika paljon,jos joku 7.4% hopeaa sisältävä kolikko määritellään vielä hopeakolikoksi.

Kyllähän se koru hopeakin hapettuu ja tuollainen kolikko missä on vähemmän hopeaa, niin paljon enemmäm .Tuo kolikko tuolla alussa
on hieno kun mikä, kiilloitettuna sen arvo kyllä laskisi, olisi tietenkin hienompi ,mutta tuollaisena se pitää tietenkin säilyttää.

varmaan kukaan järkevä vanhojen rahojen arvostaja rupea kupari tai hopearahoja kiillottelemaan,korkeintaan voi varovasti yrittää poistaa pintamoskan esim.oliiviöljyä apuna käyttäen,tosin itselläni on hyviä kokemuksia myös wd-40 aineesta.

Kyllä hopean määrä vanhassa kolikossa näkyy. Muutamia vuosia sitten löysin 8 markan hopeakolikon v.1692 hopeapitoisuus 922/1000 raha oli ollut lähes 300 vuotta metsässä kiven päällä sammaleen alla. Kunto oli erittäin hyvä.vois sanoa kauniisti patinoitunut.

Tottahan toki jos kolikon hopeapitoisuus on yli 90%,niin kyllähän se jo hidastaa kummasti tuota tummumista ja likaantumista,koska eihän kultarahatkaan mene maassa juuri miksikään.

Äh, syyhyttää niin päästä ostamaan tuo piippari että kämmeniä kihelmöi. Kun pitää olla niin köyhä. :(:(

No eikai sitä nyt ensimmäiseksi piippariksi tarvitse kalleinta mahdollista hankkia,pääsee sitä ihan hyvin piippailun makuun kohtuu halvallakin laitteella. Pistä muutama euro sukanvarteen säästöön,niin kohta on piippari rahat hankittu tai sitten ei.

Jos jotain haluaa oikein kovasti,niin rahat revitään vaikka ladon seinästä ja syyhyyn ei auta kun rapsutus.

Heh, on kuulkaa niin pienet nuo tulot ja suuret menot tässä perheessä että Garretin ostaminenkin tekee hyvin hyvin tiukkaa. Täytyy varmaan myydä pätkä tuota ladon seinää... myyhän ne Berliinin muuriakin.