Onko Suomen VIRALLINEN esihistoria pelkkää kivikautta?

[WeKinky]

Jollakin muilla foorumeilla netin syövereissä on melkoisia salaliittoteorioita kuinka Suomen esihistoriaa pyritään jopa tarkoituksella vääristelemään virallisten historiantutkijoiden toimesta. Itse en mihinkään salaliittoon usko, mutta kieltämättä herättää ihmetystä miksi kivikautisten löytöjen ja asuinpaikkojen määrä on moninkertainen metallikautisiin verrattuna, vaikka luulisi metalliesineiden erottuvan helpommin maastosta kuin kivisten työkalujen.

Ainakin vielä 80-luvulla peruskoulussa opetettiin, että Suomeen eksyi jääkauden jälkeen vain muutamia satunnaisia metsästäjä-keräilijäryhmiä, ja varsinaista asutusta tuli pelkästään rannikkoseudulle vasta muutama tuhat vuotta sitten. Sekin asutus oli pientä ja köyhää kunnes ruotsalaiset kaikessa viisaudessaan toivat ristinuskon ja sivistyksen tänne.

Kuitenkin kivikautisia löytöjä ja asuinpaikkoja on runsaasti koko maasta, metallikautisten keskittyessä rannikolle. Eivätkö arkeologit ole tosiaan löytäneet muuta kuin kivikautta sisämaasta, vai eikö ole uskallettu haastaa vanhoja teorioita ja opetuksia ja sen vuoksi kaikki vanhat asuinpaikat on merkitty kivikautisiksi, vaikka todellisuudessa osa olisi metallikautisia. En usko että varhaissuomalaiset olisivat mihinkään kadonneet tuhansiksi vuosiksi, vaan asutusta on ollut jatkuvasti koko maassa jääkauden jälkeen.

Joku asioista paremmin tietävä voisi kertoa nykyisestä arkeologian opetuksesta, pidetäänkö yhä yllä sitä myyttiä että Suomi oli köyhä ja lähes asumaton ristiretkiin saakka, vai otetaanko huomioon viime vuosina tehdyt löydöt, jotka todistavat sen että täällä oli rikasta asutusta jo aiemmin.

Itse olen aikoinani koulussa oppinut, että Suomessa maksuvälineenä käytettiin oravannahkoja, josta siirryttiin plootujen kautta nykyisen kaltaisiin kolikoihin. Katsottuani Menneisyyden metsästäjiä vanha kiinnostus historiaan heräsi taas ja löysin tämän foorumin sitä kautta. Olen ihastellut kuvia hienoista löydöistä ja samalla harmitellut sitä, että reilu kymmenen vuotta sitten eräällä kynnetyllä pellolla keräilin maasta pyöreitä ohuita alumiininpalasia ja niitä hetken ihmeteltyäni heitin takaisin maahan roskana. Taisivat kuitenkin olla dirhemeitä, joita en voinut tunnistaa koska en sellaisia ollut koskaan nähnyt tai edes kuullutkaan niistä. Toivottavasti koululaitoksen nykyiset historian oppikirjat ottaisivat viime vuosien löydöt huomioon ja tulevat sukupolvet tunnistaisivat historialliset kohteet paremmin.

Ja ennenkuin kukaan kysyy, ei, en muista missä mahdollinen dirhemipelto oli enkä ole varma edes paikkakunnasta ja ajankohdasta, työn perässä on täytynyt reissata ympäri maata ja useampia metsiä ja peltoja olen kulkenut läpi.

Toivoisin tähän ketjuun asiallista pohdintaa nimenomaan Suomen historian ja esihistorian tutkimuksesta, sekä siitä kuinka tiheään ja pysyvästi maamme on ollut asutettu jääkauden jälkeen, mielellään todisteiden kera.

[Bruin]

Muuhun en nyt ota kantaa mutta dirhemit ovat Hopeaa eikä alumiinia.

[WeKinky]

Kävin tänään paikkakuntani pienessä kirjastossa ja mukaan tarttui muutama mielenkiintoinen kirja, se jota läksin etsimään piti kyllä tilata . Mutta parhaalta vaikuttava historiaan liittyvä opus on nimeltään: Muinaisuutemme jäljet - Suomen esi-ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. Reilu viisisataa sivua ihan asiaa ja pikaisen selailun perusteella vaikuttaa ihan hyvältä. Painovuosi on 2015 ja jostain vuoden 2014 kaivauksista oli juttu ja kuvia, eli tuoretta tietoa on. Oikein hakemalla kun hain niin löysin pari mainintaa metallinilmaisinharrastajista, toinen oli pieni infolaatikko joka ei ollut kovin kielteistä mutta vielä vähemmän myönteistä tekstiä, ja toinen oli YKSI VIRKE Janakkalan miekkamiehestä, peräti 17 sanaa. Ehkä sekin olisi saanut paremman esittelyn jos löytäjä olisi ollut vaikka kirjan kirjoittajien (Hki Yliopisto) opiskelijoita .

Hyvää kirjassa on kuitenkin se, että siinä on todella hyvin käsitelty koko Suomen asutushistoriaa löytöjen perusteella, ei pelkästään rannikkoseutuja. Tosiaan selailin vaan sitä tänään, mutta tuntui että pronssi- ja rautakautisten löytöjen ja kalmistojen puuttuminen olisi se ongelma, miksi sisä-Suomea pidetään asutuksesta melko tyhjänä jopa 2000-3000 vuoden ajan. Luulen että niitä kalmistoja ei ole joko löydetty tai sitten asukkaat eivät ole haudanneet vainajiaan kalmistoihin. Ja yksi mahdollisuus on yhä, että kivikautisina pidetyty paikat ovatkin ajallisesti pronssi/rautakautisia, kirjassa tuotiin kyllä ilmi että vielä rautakaudellakin sisä-Suomen kulttuuri oli metsästäjävoittoista ja enemmän kivikautista muistuttavaa. Lisätutkimusta ja kohteiden ajoittamista vanhoille kohteille siis tarvittaisiin. Pari pronssista / rautaista kirveenterää tai muuta tarve-esinettä kivikautiseksi luokitellulta asuinpaikalta muuttaisi taas historiankirjoitusta...

edit: korjattu kirjan nimi, anteeksi lievä lukihärö.

[WeKinky]

Muuhun en nyt ota kantaa mutta dirhemit ovat Hopeaa eikä alumiinia.

Ongelma olikin juuri se tunnistus, jos et ole koskaan nähnyt dirhemeitä tai kuullutkaan niistä, tulisiko ensimmäisenä mieleen että siinä pellolla kaiken saven ja pa***n seassa olevat metallinpalat olisivatkin tuhat vuotta vanhoja hopearahoja...

Hieman hapettuneelta alumiinilta kun vaikuttivat.

Vaikka osa foorumilaisista on sitä mieltä että kaikki julkisuus löydöistä on pahasta, niin pitäisi muistaa että joku saattaa löytää jotain vahingossa, ihan etsimättä, eikä vaan tunnista sitä ja se jää lojumaan peltoon. Jokainen voi miettiä sitä itsekseen että onko se sitten hyvä vai huono asia...

[ThePiippailija]

Tältäkin alueelta on löytynyt kivikautta vähän joka nurkalta mutta metallikausilöytöjä hädin tuskin ollenkaan. Ei oikein käy järkeen ajatella että täällä olisi ollut kivikaudella ihan kyläyhteisö joka olisi myöhemmin lähes täysin hävinnyt.

Siinähän sulla on tavoite eli löytää uudestaan nuo dirhemit.

[Taurus]

Espoossa on ainakin ollut kaksi paikkaa jossa on ollut elämää myöhäisellä viikkariajalla mutta rakentaminen on jo ehtinyt hävittää niistä lähes kaiken. Kolmaskin ja ehkä potentiaalisin paikka on vielä täysin tutkimatta mutta sinne ei meillä toistaiseksi ole asiaa. Yksi roomalaisrautakautinen hautakin on täältä löytynyt ja itsellä muutama yksittäinen löytö lähes samoista mestoista kuin myöhäisemmätkin rautakautiset löydöt.

[Rautahattu]

Omista vähäisistä arkeologian opinnoista on jo aikaa mutta siellä lähdettiin siitä, että koko Suomi oli asuttu ja väestössä oli sekä alkuperäisiä että muualta tulleita. Kivikautisia asuinpaikkoja löytyy runsaasti osittain siksi, että muinaisjäännösinventoinnit keskittyvät rantakaava-alueille. Tämä vääristää jonkin verran yleiskuvaa.

[Taurus]

Kuinka erilainen käsitys Suomen esihistoriasta olisikaan jos metallietsinharrastus olisi kukoistanut jo vaikkapa 1900-luvun puolivälissä

[iipe]

Satakunnan Nakkilasta, löytyy rautakautta lähes joka peltoaukeelta, puhumattakaan Kokemäenjokivarren ylempänä sijaitsevista keskittymistä. Eikä nuo pronssikautisetkaan esineet mitään harvinaisia ole, kun joka toinen tuntuu niitä löytävän... Näin karkeesti esitettynä!
Ni mikä se kysymys nyt olikaan? Kysyy kansalta vaan, se tietää! Lukeneet on sitten eri asia.
Edit: jaa, tossahan se otsikossa lukikin! Nim.merk. "muutama pohjilla"

[Bumerangi]

Kyllä täällä elämää on ollut aina siitä asti kun jääpeite on vetäytynyt kohti pohjoista. Oma näkemykseni ei tosin eroa hirveästi virallisesta kertomuksesta.
Mesoliittisella kivikaudella varsinkin eteläsuomesta ja lounais-suomesta ei ollut näkyvissä vielä kuin korkeimmat huiput, koska Ancylusjärvi peitti suuren osan alavista maista alleen. Pohjois-ja itäsuomea asutti alkuperäiskansa, jota nykyään kutsumme lappalaisiksi. Tämä kansa asutti Suomen aluetta idästä päin. Lopulta kun maan kohoamisen vuoksi itämeri alkoi muodostua nykyiseen asuunsa, alkoi myös etelän suunnasta liike kohti pohjoista. Nämä kulttuurit asuttivat veden alta paljastuneita lounais suomen rannikkoseutuja ja työntyivät lopulta aina keskisuomeen saakka.
Pronssi tuli kuvaan mukaan juuri näiden uusien asuttajien toimesta ja rauta hivenen myöhemmin.

Kansainvaellusajalle tultaessa oli jo Suomessa vakiintunut väestö, joka ryhtyi myös vastustamaan tätä idän ja kaakon suunnasta alkavaa uutta muuttoliikettä. Tätä varten rakennettiin ensimmäiset lappalaislinnat Suomeen. Tämä muuttoliike kuitenkin lopulta aiheutti alkuperäiskansan vetäytymisen pohjoiseen ja eteläsuomen asutti uusi kulttuuri, joka saapui maahan itäeuroopasta ja venäjältä. Tätä edeltävältä ajalta ovat vielä paikannimissä esiintyvät lappalaisperäiset paikannimet.
Alkoi aika jolloin Suomessa alettiin enemmän käymään kauppaa idän ja lännen välillä. Ihmiset muodostivat jo suurehkoja yhteisöjä, joilla oli ns. keskuspitäjiä. Pääelinkeinoina olivat maanviljely ja turkismetsästys. Asuttajien vaurastuessa alkoivat nämä hyvät metsästysmaat kiinnostamaan myös vieraita valloittajia ja ensimmäiset ryöstö-ja valloitusretket tulivat lännen suunnasta. Tässä Viikinkiajan vaiheessa alkoi sotaisa, edestakainen liikehdintä idän ja lännen välillä. Tämä oli muinaislinnojen kulta-aikaa.
Myöhemmin alkoi varhaiskristillinen aikakausi, joka lopulta lopetti tämän viikinkiajan. Eurooppalaiset saarnamiehet alkoivat kääntää kansaa kristinuskoon ja lopulta pakanalliset vaikutteet kitkettiin pois miekan avulla ristiretkien yhteydessä. Vanhat hallintopitäjät korvattiin uusilla kirkkopitäjillä ja muinaislinnojen aikakausi päättyi. Alkoi siirtyminen keskiajalle.

Tämä siis oma näkemykseni Suomen esihistoriasta...

[WeKinky]

Olen itsekin sitä mieltä että koko Suomi on ollut asuttu jatkuvasti jääkauden jälkeen, sitä mukaa kuin asumiskelpoista maata on ollut. VIRALLISEN esihistorian (myös aiemmin mainitsemassani kirjassa) mukaan ihmismäärä kuitenkin väheni huomattavasti ilmaston kylmenemisen myötä noin 5000 vuotta sitten ja alkoi taas kasvaa 2500 vuotta sitten. Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että pronssikaudella ihmisiä olisi ollut vähän ja väkiluku olisi alkanut taas kasvaa rautakaudelle tultaessa.

Luulen että ongelma on löytöjen ajoituksessa, siksi olisikin tärkeä saada tutkituksi kivikautisiksi ajoitettuja asuinpaikkoja. Esimerkiksi nykyisellä asuinpaikkakunnallani on rekisterissä noin 40 muinaisjäännöstä. Niistä yksi on rautakautinen, yksi historiallinen ja loput kivikautisia, kiinteät ja irtaimet löydöt suunnilleen 50-50. On hankala kuvitella ettei tällainen alue olisi ollut asuttu jatkuvasti, samoin löytöjen vähyys viimeiseltä 1000 vuodelta ihmetyttää. Paikkakunnalla on kuitenkin ollut jo 1500-luvulla useita taloja ja jossain vaiheessa kievarikin.

Viimeaikaisten HARRASTAJIEN tekemien löytöjen perusteella näyttää siltä, että pronssi- ja rautakautinen historiamme on ollut huomattavasti VIRALLISTA historiankirjoitusta rikkaampi, erityisesti Hämeen seudulla (kiitos erityisesti tietyn ryhmän, muita väheksymättä). Mutta miltähän tilanne mahtaa näyttää 10 vuoden päästä, joko koko Suomi on saanut osansa uusista hienoista löydöistä ja esihistoriaamme aletaan kirjoittaa uudestaan.

[Rautahattu]

Otsikon kysymys on kyllä niin laaja, että siitä voisi vaikka kirjan kirjoittaa. Suomi on ollut asuttu mutta eroja on ollut maanviljelijäväestön ja "lappalaisten" eli metsästäjä/kalastaja/kaskeajaväestön välillä. Jälkimmäinen tarvitsi enemmän tilaa kuin jatkuvasti paikallaan pysyvä viljelijäjoukko. Asutus oli siten harvempaa ja vaikeammin löydettävää kuin vaikka Hämeessä. Hautaustavat ja muut kulttuurierot voivat vielä sekoittaa pakkaa. Kuka tietää moniko kaskiraunioksi arveltu röykkiö pitää sisällään esineettömän hautauksen? Täytyy pähkiä asiaa lisää kun töistä kotiutuu...

[WeKinky]

Otsikon kysymys on kyllä niin laaja, että siitä voisi vaikka kirjan kirjoittaa. Suomi on ollut asuttu mutta eroja on ollut maanviljelijäväestön ja "lappalaisten" eli metsästäjä/kalastaja/kaskeajaväestön välillä. Jälkimmäinen tarvitsi enemmän tilaa kuin jatkuvasti paikallaan pysyvä viljelijäjoukko. Asutus oli siten harvempaa ja vaikeammin löydettävää kuin vaikka Hämeessä. Hautaustavat ja muut kulttuurierot voivat vielä sekoittaa pakkaa. Kuka tietää moniko kaskiraunioksi arveltu röykkiö pitää sisällään esineettömän hautauksen? Täytyy pähkiä asiaa lisää kun töistä kotiutuu...

Uudehko kirja aiheesta on lukemisen alla . Eilen tosiaan selailin niin herätti enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Pääsin äsken vasta mesoliittisen kivikauden loppuun (noin 1/10 kirjasta) ja mielenkiinto eikun kasvaa. On tämä paras ja kattavin esitys Suomen esihistoriasta mitä olen toistaiseksi lukenut.

[jarpat]

Aihe on mielenkiintoinen. Koska en kuitenkaan "mistään mitään tiedä", niin uteliaisuuttani guuglailin asian tiimoilta. Ja koska lukemani jutut olivat myös kiinnostavia (ainakin itselleni), niin laitanpa vaan tähän pari linkkiä - jos joku muukin on kiinnostunut...

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikausi_Suomessa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pronssikausi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Huittiste ... 3%A4%C3%A4

Tuossa viimeisessä tuntui hassulta, että kysessä on "suomen tunnetuin muinaislöytö mesoliittiselta kivikaudelta" ja silti: "Asiantuntijan arvion mukaan kohteena oli noin vuoden ikäinen vasa, joka oli ollut kuolleena jo muutamia päiviä.."

Mietin myös tuota otsikkoa.. ei kai täällä pelkkää kivikautta ole eletty, mutta kyllähän se sivistys (=pronssikausikin?) tänne varmaan viimeisimmäksi on saapunut?

[Ukonvakka]

Muinaisuutemme jäljet lähti tänään tilaukseen ja hintaa jäi 36,70 siis kohtuulliset sivumääräänsä nähden...kiitokset vinkistä!
Toivottavasti siinä käsitellään laajemmin myös tuo rautaika...saapa nähdä?
Mukaan lähti myös Riimut viestejä viikingeiltä -kirja, joten lukemista riittänee pidemmäksi aikaa...

[Astalo]

Bumerangin teoria oli muuten ihan ok, mutta olen hieman eri mieltä kristillisyyden saapumisesta suomeen. Vanhimmat kirkolliset termitkin ovat venäläisperäisiä, joten eiköhän ne vaikutteetkin tulleet tänne idästä jo ennen ruotsalaisten ristiretkiäkin.
Tuossa muutamia tunnetuimpia suoraan venäjästä otettuja sanoja, mitkä liittyvät tähän aiheeseen: Kasukka, pakana, pappi, raamattu, risti, suntio.. mutta löytyisi varmaan enemmänkin jos alkaisi kunnolla penkomaan aihetta eri tietokirjoista jne.

[Bumerangi]

Astalo on tässä täysin oikessa. Lauseeni joka käsitteli kristinuskon saapumista suomeen, oli itseasiassa melko suppea esitys aiheesta. On totta, että uskonnollisesti suomen alueella asunut väestö oli kahden eri vaikutuksen puristuksessa ja näistä kummastakin vaikutteesta on merkkejä mm. paikannimistössä.

[Edmund]

Muinaisuutemme jäljet lähti tänään tilaukseen ja hintaa jäi 36,70 siis kohtuulliset sivumääräänsä nähden...kiitokset vinkistä!
Toivottavasti siinä käsitellään laajemmin myös tuo rautaika...saapa nähdä?
Mukaan lähti myös Riimut viestejä viikingeiltä -kirja, joten lukemista riittänee pidemmäksi aikaa...

Tuo on kyllä mainio opus, ehdottomasti lukemisen ja hankkimisen arvoinen. Lukaisin sen joululomallani läpi noin pääpiirteissään, kirjastosta lainatun kappaleen. Pitää tämä saada vielä omaakin kirjahyllyä komistamaan, sitten sen asiasisällön voikin ajan kanssa opetella muistamaan ulkoa

[WeKinky]

Tuo Muinaisuutemme jäljet tuntuu edelleen oikein hyvältä. Kivikausi on käsitelty, jos huomenna pääsisi sitten pronssikauden kimppuun. Kirjassa on useampi eri kirjoittaja, jokainen on kirjoittanut omasta erityisalastaan. Kivikausi-osuutta lukiessa tuli lievä deja vu-ilmiö, samat asiat oli jostain syystä käsitelty useampaan kertaan hieman eri näkökulmasta, pahimmillaan kaksi peräkkäistä virkettä oli lähes samat. Tuntui muutenkin kuin olisi jotain tieteellistä tutkielmaa lukenut, pienellä tiivistämisellä ja toisenlaisella jäsentämisellä olisi ollut parempi.

Mutta asiasisältö on uskomaton. Melkein voisin lähteä tekemään arkeologisia kaivauksia ja määrittämään asuinpaikkojen ikiä, niin hyvin kirjassa on kuvailtu kivikauden eri kulttuureja Suomessa. Ja niitä riittää, toki ajanjaksokin on vaatimattomasti 8000 vuotta, siihen mahtuu kaikenlaista. Kuvia esineistä ja kaivauksista olisin toistaiseksi kaivannut enemmän, mutta hyvä näinkin. Toivottavasti loput kirjasta on vielä parempaa .

Tekstissä kuitenkin sanottiin suoraan ja välillä rivienkin välistä kävi ilmi, että tiedon puute on tutkimuksen kannalta suurin ongelma. Vanhoja tiedossa oleviakaan asuinpaikkoja ei ole tutkittu tarpeeksi, eikä esimerkiksi kuolleiden hautaustavoista kaikilta ajanjaksoilta ole tietoa juuri ollenkaan. Eli kysymyksiä herää ainakin tälle lukijalle ketjun aiheeseen liittyen koko ajan enemmän...

[Rautahattu]

Muinaisuutemme jäljet on hyvä ja eniten ajan tasalla oleva yleisteos, joka kannattaa lukea. Löytyy hyllystä kuten myös Viipurin läänin historian ykkösosa, alaotsikoltaan Karjalan synty.

Kivikautta löytyy todellakin paljon, mutta se on oikeastaan ymmärrettävääkin. Jos katsoo aikaa, minkä Suomen alue on ollut asuttuna, on siitä valtaosa kivikautta. Sisämaassa kivikausi taisi oikeastaan loppua vasta raudan yleistymiseen. Pronssia ei luultavasti paljoa ollut ja nekin mitä oli voitiin valaa uudelleen. Sama päti rautaankin, esinettä ei kannattanut heittää menemään kun sen pystyi käyttämään uudelleen. Kivikaudella asuinpaikka vaihtui useasti ja niistä jäi rantahietikkoon selviä jälkiä. Pronssi- ja rautakaudella asuttiin jo ihan erilaisissa paikoissa eikä näitä paikkoja ole edes kovin kauaa etsittykkään. Lappalaisasutuksesta eli sisämaan kivikautisesta asutuksesta polveutuneesta väestöstä löytyy vielä vähemmän jälkiä. Niitä ei ole kyllä myöskään kovin paljoa tähän asti tutkittu, kun ei ole oikein takeita löytyykö edes mitään ajoittavaa. Itselläni on kyllä tarkoitus piikkilankojen lisäksi etsiä merkkejä tästä väestä. Siihen joutuu vain perehtymään paikannimien ja säilyneiden tarinanpätkien kautta. Jotain on kyllä jo löytynytkin, mutta saa nyt sitten nähdä tuleeko sieltä vastaan mitään kummallisempaa.

Keskiaika on sitten taas rautakauden jälkeen melko löytököyhää aikaa, ellei mennä sitten Turun katujen alle. Hautalöydöt loppuvat ja asiakirjoista on suuri osa tuhoutunut. Vasta 1500-luvulla alkaa sitten olla jo asiakirjoja, mistä pääsee kiinni asutukseen. Monesti on kyllä sitten luultu, että asutus alkoi jollain alueella vasta tuolloin. Omalla kotikulmalla on ollut tämä käsitys vallalla vaikka tältä seudulta löytyy paikannimien perusteella käräjien lautamiehiä jo 1400-luvun puolelta. Ei vain ole jäljellä mitään mistä pystyisi selvittämään asutuksen iän tai sen jatkumisen rautakaudelta uudelle ajalle.

[iipe]

WeKinkylle ja Rautahatulle tervetulotoivotukset foorumille! Tuntuu kumpikin olevan "hyvin kartalla" noin yleisestikin ja oikeanlaisella asenteella liikenteessä!

[Edmund]

+1

[piipparta]

Mielestäni nuo laajat kivikauden kylät ympäri maata eivät olleet vain kivisiä ja kvartsisia muuallakaan kuin Suomussalmella ja aikaista järjestäytynyttä pronssikauden asutusta oli ympäri maata. Yleisesti hyväksytty käsitys on, että asutus laajeni sisämaahan vasta pronssikauden lopulla, mutta kyllä sitä oli jo huomattavasti aiemmin. Täällä louhittiin metalleja ja kuuluttiin osana kansainväliseen, laajaan kauppaverkostoon. Yksi virhe on sekin, että ajatellaan pronssikauden hautojen olleen vain kiukaita tai lapinraunioita. Nykyajan tekniikka avaa mahdollisuuksia tehokkaampaan ja nopeampaan kartoittamiseen ja varmasti 10-20 vuoden kuluttua historia on jo uudelleen kirjoitettu virallisestikin, ellei jo aiemmin. Suomen kuitenkin asuttivat kivikauden lopulla ja pronssikaudella todellinen metallikansa tai sen kansan jäseniä, jotka kuuluivat varhaisiin metallikulttuureihin ja myöhemmin Seima-Turbinoon, joten en usko alkuunkaan, että täällä vaan kvartsia käsiteltiin.

Suomen muinaiset kuningaskunnat ja temppelit suurin piirtein uivat kullassa Adam Bremeiläisen mukaan ja saagoissa on mainintoja muinaisista kuninkaista. Suomen alueelle tehtiin tosin monia onnistuneita ryöstö- ja hävitysretkiä.

Tekstissä kuitenkin sanottiin suoraan ja välillä rivienkin välistä kävi ilmi, että tiedon puute on tutkimuksen kannalta suurin ongelma.

Aivan. Edes minkäänlaista kokonaiskuvaa ei ole kyetty luomaan ainakaan virallisesti siitä keitä, mistä ja miksi Suomen alueelle muutti, niin ei oikein osata etsiäkään.

[WeKinky]

Taas on sata sivua luettu kirjasta Muinaisuutemme jäljet, pronssikausi on nyt käsitelty. Ajatukset ovat hieman sekavat, tuntuu siltä että muinaishistorian tutkimus on keskittynyt liikaa rannikkoseudulle. Voimassa oleva käsitys on se, että kivikauden lopulla ja pronssikaudella Suomen alueella on asunut vain vähän ihmisiä. Käsitys perustuu siihen, että asuinpaikkoja on löydetty vain vähän. Vanhempia kivikautisia kyläyhteisöjä on löytynyt jonkin verran ympäri maata, mutta koska ne ovat hävinneet, on vedetty se johtopäätös että myös ihmiset ovat hävinneet täältä.

Kuitenkin esinelöytöjä on jonkin verran, lapinraunioita on koko sisä-Suomessa ja rannikkoalueelta on löydetty yli 10 000 hiidenkiuasta. Erityisesti asumisjälkien puuttumisen ja hiidenkiukaitteen suuren määrän epäsuhtaan oli kirjassakin kiinnitetty huomiota. Rivien välistä voi välillä aistia että kirjoittajat haluaisivat enemmänkin ravistella voimassa olevia käsityksiä, mutta se ei ole heille mahdollista todistusaineiston puuttuessa.

Itseäni suorastaan v*****aa käsitys siitä että rannikkoseutu olisi jotenkin suomalaisen sivistyksen kehto ja ydinalue. Osittain se johtuu varmasti siitä että niitä alueita on tutkittu eniten ja sisämaasta on tehty vähemmän löytöjä, etenkin ennen viime vuosikymmeniä. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että erityisesti Kainuun alueella on ollut pronssikaudella pronssintuotantoa, vaikka siellä ei olekaan raaka-aineita luontaisesti, lähinnä valumuottina käytettyä vuolukiveä. Ilmeisesti myös raudan valmistus on ollut siellä käytössä jo rautakauden alusta lähtien. Koska asuinpaikkoja ei ole juurikaan löytynyt, on oletettu että siellä on vaan käyty harjoittamassa teollista tuotantoa ja asuttu rannikolla. Siis mitä v***ua? Jostain rannikolta on kuljettu satoja kilometrejä töihin Kainuuseen ja sitten taas yöksi kotiin? Asuinpaikkoja tunnetaan siltä ajalta muutenkin vähän, siitä siis oletus että Suomi olisi ollut harvaan asuttu.

Olisiko kuitenkin mahdollista että Suomessa olisi tapahtunut jonkinlainen kulttuurinen vallankumous jo kivikauden lopulla, kun maanviljely tuli Suomeen suuremmassa mittakaavassa. Se väestökato ajoittuu juuri niihin aikoihin tutkimusten mukaan. Ehkä suurempien ja johtajakeskeisten kyläyhteisöjen oli jostain syystä hankala harjoittaa viljelyä, tai aseiden ja asumusten (ilmeisesti taloja on käyty rakentamaan niinä aikoina) parantuessa pienten perheyhteisöjen oli helpompi tulla yksinään toimeen erämaassa. Niitä asuinpaikkoja ei vaan ole löydetty eikä niitä ole osattu etsiäkään, olihan vallitseva käsitys pitkään se, että kiinteää asutusta oli vaan rannikkoseudulla. Ei myöskään käy oikein järkeen, että jos Suomi oli hyvin harvaan asuttu (rannikollakin olisi ollut vain muutamia satoja ihmisiä kerrallaan), täällä olisi kuitenkin käynyt kauppiaita niin Itämeren eteläosista kuin myöskin idän suunnalta. Ei kait kukaan kauppias matkusta tuhansia kilometrejä muutaman asiakkaan takia? Ehkäpä pronssikaudelle tultaessa asutus ja rikkaudet keskittyivät Kainuuseen ja Lappiin. Sodankylästä on löydetty kätkö jossa oli NELJÄ pronssimiekkaa, ilmeisesti kauppiaan kätkemänä.

Suomen vanhimmat kiviröykkiöt on ajoitettu Pohjanmaalle, ja niitä on alettu tehdä vasta myöhemmin lounais-Suomeen ja sisämaahan. Vaikka yleinen käsitys on, että röykkiöhautaus olisi tullut pikemminkin Ruotsin suunnalta, olisi kiva tietää mille aikakaudelle ne on siellä ajoitettu, kenties tapa onkin lähtöisin Pohjanmaalta. Kainuu on saattanut olla rikasta nimenomaan pronssivalannan ansiosta ja ehkä Lapissakin on ollut muutakin kuin porontaljoja kauppavälineeksi. Pitää muistaa että Lapin kultalöydöt Ivalojoella 1800-luvulla olivat kuitenkin pintalöytöjä ja helposti huuhdottavia. Siltä ajalta on myös kertomus yhdestä kullankaivajasta joka näki unta, että nukkui kullan päällä. Herättyään hän kaivoi maata ja sieltä löytyi kultakätkö, kenties se oli jo satoja vuosia vanha.

Kainuun suunnalta kannattaisi siis etsiä nimenomaan pronssikautisia asuin- ja pronssinvalupaikkoja. Niiden tutkimisella voitaisiin kirjoittaa Suomen historiaa uusiksi ja muutenkin kuin Helsinki/Turku lähtöisesti...

Valitan sekavaa ajatusten virtaa

[Bumerangi]

Ainahan muuttoliike on tapahtunut rannikkoseutuja pitkin ja vesistöjä pitkin sisämaahan. Tästä syystä asutustiheys on ollut rannikolla yksinkertaisesti tiheämpää. Täytyy muistaa, että vedenpinta on koko ajan laskenut maan kohoamisen takia, jolloin myös asutus on seurannut rannikkoa etelään. Pronssin yleistyessä sen yleisempi esiintyminen on myös silloisella rannikkoseudulla.
Jatkuvasti ajatellaan, että muuttoliike alkoi idästä venäjän puolelta. On totta, että mm. permiläisen pronssitaiteen levinneisyys on tämän itäisen, myöhäisemmän muuttoliikkeen aikaansaannosta.
Mutta, kivikaudella oli maayhteys myös Ruotsin ja Tanskan välillä, jota kautta ihminen saapui myös Ruotsiin. Tätä kautta tuli varhaisempi läntinen muuttovirtaus pohjoispohjanmaalle ja siitä etelään. Tästä syystä Pohjanmaalla on suomen vanhimmat röykkiöt.
Kutkuttava ajatushan olisi ollut, jos tätä maayhteyttä Ruotsin ja Tanskan välillä ei olisi koskaan ollut ja pääasiallinen muuttoliike olisi tapahtunut kokonaan idästä. Silloin Suomen alue olisi ollut pisimpään asuttu ja samalla kehittynein seutu skandinaaviassa. En väitä, etteikö näin olisi ollutkin, mutta todisteet, tai niiden puuttuminen kertoo muuta.