Teitä varmaan kiinnostaa Villiönsuvannon metallinetsinnän löytöjen potentiaaliset hukkaajat. Lyhyt oppimäärä Villiönsuvannon eli Villiön kylän Wähä Wainioon. Pelto on ollut sarkajaossa vuoteen 1768 saakka, jolloin Villiön kylässä suoritettiin isojako.
Ennen vuotta 1768 on jokaisella Villiön kylän talolla ollut useita kapeita peltosarkoja Wähä Wainiossa ja siten sitä varhaisemmat löydöt saattavat olla minkä vain Villiön talon asukkaan tai palvelusväen jäljiltä. Talojen isäntiä ja emäntiä löytyy nimillä mm. Lasse Iso-Iivarin Kokemäen talonhaltijaluettelosta
http://users.utu.fi/isoi/talot/kokemaki.htm crtl+F ja hakuun Villiö.
Tarinallisemmin vanhimmista asukkaista kertoo prof. Seppo Suvannon Satakunnan henkilötiedosta v. 1303-1571, jonka sivulta 1406 alkaen löytyy Kivirannan neljänneksen alta Villiön kylän talot ja henkilöt.
http://wiki.narc.fi/portti/images/9/98/ ... KEMAKI.pdf
1300-lukuiset löydöt voivat olla Judde, Michael, Olauus, Hinze tai Iohannes nimisten isäntien taskuista tippuneita. Kadrin Ryssä tai Villilän Anna taasen voivat kaivata 1500-lukuisia sormuksiaan.
Tapio Salminen on myös tutkinut Kokemäen talonhaltijoita ja Villiön isännät löytyvät sivulta 74 alkean
https://digi.kirjastot.fi/files/origina ... bc345d.pdf.
Jälkeen vuoden 1768 on Wähä-Vainio ollut jaettu etelä reunastaan alkaen Färkkin ratsutilalle pellon puoleen väliin asti, Näpin talolle puolen välin kohdilta neljäsosan leveydeltä ja viimeinen Elersinkujaan rajautuva neljänneksen levyinen kaistale Reinikka nimiselle talolle. Kujan varressa on sijainnut rivissä useita talousrakennuksia. Näiden talojen 1790-luvun asukkaat löytyvät mm. rippikirjasta sivuilta 210-212. Onkohan Kokemäen kirkkoherran poika rusthollari Gabriel Gottleben hukannut vainiolle taskustaan kolikon jos toisenkin vai jättänyt peltotyöt renkien hoidettavaksi?
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat ... ap/218.htm
Muuta Villiöstä: mm. Salmisen Kokemäen historiassa
https://digi.kirjastot.fi/items/show/124786 todetaan Villiöstä seuraavia asioita. Villiössä on sijainnut 1400-luvulla Kilta-tupa, jossa on istuttu useammatkin käräjät. Kylässä on 1500-luvulla ollut käsityöläis- ja kauppias pohjaista nimistöä. Mm. näiden pohjalta Salminen käsittelee Teljän muinaiskaupungin arvoitusta. Onkohan hansakauppias paininut elovainiossa talontyttären kanssa tai joku käräjiltä kiivastuneena lähtenyt heittänyt tavaransa hiiteen...