Lapset aikaisin nukkumaan ja varusteiren tarkistus käyntiin että kaikki tarvittavat tuloo mukaan. Seuraavaksi kartta käteen ja päätös mennä yöpiippailuun naapurikunnan puolelle puistoon.
Auton valot kääntyi pihaa. Jess... rouva pihas! läpsystä vahtivuoron vaihto ja kamat omaan autoon. Ei näemmä riitä rouvalla ymmärrystä näihin juttuihin (ilmeistä päätellen).
Ajomatkaa jokukymmenen kilsaa nuoruusvuosien puistoon kattelemaan mitä siältä löytyys. Aluksi tuli tasaisen harvakseltaan aivan normi puistokamaa. Muutamia kolikoita sieltä täältä. Vesisare! Ei kele. Onneksi meni kuuro ohi puun alla poltellessa. No ei muutakun takaasin jahtiin. Seuraavaksi meinasin paskoa housuihin kun joku puliukko tuli pummimaan tupakkia ja herra ajatteli hiipiä selän taakse kun kaivoin. "MITÄ TEET?" Säikährin niin pirusti, että vastasin "kysyjän perseeseen tappia"...
Sitten pimetessä alkoi tapahtumaan. Yhyren tunnin sisällä neljä hopiasormusta!
Yksikin olisi ollut mukava, Mutta että neliä lyhyen ajan sisällä.No neliä tuntia tuli kaiveltua vaikka kolikoita ei niin kovin palion noussutkaan, mutta nua hopiat....
