
Sänkipellosta on käyty läpi 1/3 osa ja kiirettä on pidettävä, jos mielii
käydä loputkin ennenkuin ruoho nousee liian pitkäsi.
Tavaraa nousee mukavasti eri ajoilta.
Painavimman esineen tittelin saa leijonan (?) tassu , joka ei
mielestäni ole lohjennut, vaan siisti "amputoitu"
Loppuleijonasta ei löytynyt jälkeäkään

Tuo suurin kooltaan oleva jollain kiiltävällä pinnoitettu kupari-
juttu tuo jotenkin mieleen villimiehen löytämän ristisoljen, joskin
aukkojen muodot poikkeavat melkoisesti. Parenpaakaan en keksi.
Nappeja pellossa piisaa. Suurimman halkaisija 30 mm!! (ennätys?)
Koristeellisin lienee hopeaa

Myös lyijysinettejä on ollut runsaasti
Olenko väärässä, jos oletan, että pikku lyijykeilat
ovat viimeistelemättömiä tussarin kuulia?

Koomisen mittasuhteen omaava pikku kuparipultti onkin 10 ampeerin
sulake


Lusikoita ,jossa koristeelisemmassa leimoja, joita alan miehet osaavat
varmaankin tulkita.

Kolikoitakin nousee; huonokuntoinen klipping lienee vanhin.
Täma allaoleva v. 1636 ör oli pellon pinnalla!!!

Alla nuorempia "suomi" kolikoita

Huomenna taas heinäpellolle haravoimaan !!