Öhkö ja ison Ö:n arvoitus - pellon kautta metikköön
Heippa,
Nurkassa virtaa täyteen ladattu GM3, antoi telepaattisia käskyjä ähkyyn tankatulle Öhkölle, että olisiko jo aika. Ja aikahan oli - örejahdille. Ei muuta kuin kamat autoon ja on the road. Päivä oli kuuma, mutta pieni hiki antoi lisämaustetta Öhkön hääriessä pellolla, jossa heinikko oli jo äijän mittaista. Hieman se häiritsi, mutta sorkat jaksoivat silti innokaasti kuopsuttaa maata. Kymmenessä minuutissa sorkassa kimmelsivät mattapintainen kolikko, hevosen potkaosa sekä hieman osumaa saanut solkeloinen. Pienessä mielessä kyti ajatus, etä josko pitkä ja kuiva öretön kausi olisi päättymässä näin loman alla, joka varmasti väistämättä johtaisi öreputkeen. Sehän on varma, ultimaattineen totuus, josta ei keskustella. Öreputki tyydyttäisi kivasti tonkimisnälkää, tai sitten ei. Veikkaan ettei.

Ei nuolaista ennen kuin tipahtaa, sillä voisihan se olla joku muukin kolikko kuin öre, noista kun ei ota pellolla paatuneempikaan öreasiantuntija selvää. Kärsä kuitenkin antoi sellaiset ID:t, että Öre sen on oltava, jostain 1720 luvun jommalta kummalta puolelta. Kärsän aistimus loi keskushermoston eräässä osassa kuvan Ulrika Eleonoorasta teekupposen kera, mutta hana vasta totuuden näyttää. Aikani niitettyä miehenpituista heinikkoa oli suuntana metsikkö, jonka lähistöllä on ollut asutusta Kuninkaan Kartaston mukaan. Ei muuta kuin erikoistaipale metsikköön. Metsässä hyttysmyrkyt iholle ja keräämään kansalaisodan kuteja selkä vääränä. Täällä Mansessa noita ei vain voi välttää, niitä löytyy joka paikasta. Kutien määrän mukaan tuolla on kuollu kaikki mikä on liikkunu. En tiedä mitä noi kolme kuvassa olevaa osaa ovat? Ovatko lippaan alaosia vai mitä?
Hanan alla totuus paljastuu!
Örehän se, örehän se! Siellä se, siellä se, öre iki-ihana! Kuvat kolikosta ennen ja jälkeen etikkakylvyn.

Hajukärsämöni aisti kolikon hieman väärin. Ei ollut Ulrika oli Fredrik I. Täytyy säätää napsu oikealle. Tästäkö kuivakausi onkin johtunut?
Maisemafotoja päivän örejahdista:
Kesantoniitty:
Metsikkö:
Aspartaamina pohjalla:
Peltolöydöt lyhyehkön "raivauspiipparoinnin" jälkeen:
Natriumsakariinina pohjalla:(
Ennen ja jälkeen etikkakyvyn)
