aarremaanalla.com

Kausi tuli avattua illansuussa puolen tunnin pikapiipillä pellolla. Tarkoituksena oli käydä katsomassa josko routa olisi sulanut sen verran että saa lapiota jo hieman maahan. Syksyllä käännetty pelto oli oikeaa savivelliä muutaman sentin verran ja sitten vaihtelevasti vielä roudassa. Paikoitellen pääsi jo suht koht vaivatta sen läpi ihan lapiosyvyyteen, joten eiköhän tuo tilanne joka päivä jo helpota. Samalla oli Deusin ensimmäinen kerta ulkona...

Olin käynyt samalla pellolla jo syksyllä ja mutta olisi sinne jotain jäänytkin! Alpakan palkintolusikka vuodelta -68 ja tämä sormus, jossa sisällä leima "Charnier".



Eipä paljoa tietoa tuosta netistä nopealla haulla löytynyt, joten osaako joku kertoa mahdollisesti lisää??

Netistä löytyi Charnierin valmistamista koruista jonkun verran, mutta useimmilla sivuilla todettiin, että tekijästä on säilynyt vain vähän tietoa. Sen verran kuitenkin paljastui, että A. M. Charnierin korut on usein kullattuja. Yhdellä sivulla mainittiin, jos oikein ymmärsin, että Charnierin kultauksen pitoisuus olisi 2-2,5g/100g puhdasta kultaa. Sisältä sormus on ilmeisesti kuparia. Charnier käytti kai jotain erikoistekniikkaa, jossa kultaus levitettiin perusmateriaalin päälle. Kultauksesta tuli tällöin kestävä.
Charnier on lähteiden mukaan toiminut 1900-l alun aikoihin. Tämä sun löytösi, kuten moni muukin, mitä netissä oli lähinnä ulkomaalaisilla sivuilla (Ebay, Etsy, huutokaupat) myynnissä, muistuttaa tyyliltään jugendista tai art decosta. Tässä yksi melko saman tyylinen kullattu sormus 1920-luvulta myynnissä saksalaisella huutokauppasivulla: http://www.ricardo.ch/kaufen/antiquitae ... 725278376/

Kultauksesta: http://www.gallay.de/gallay/en/fine_jew ... lated.html
Joku muukin löytänyt aarteenetsintäreissulla: http://www.treasurenet.com/forums/clean ... -ring.html

Korumetallien ja muiden jalometallien leimojen ym. yksityiskohtien etsiminen ja löytäminen on mulle yhtä lailla intohimoista aarteenetsintää.

TreasureJunky kirjoitti: "Kultaus keksittiin vasta 1900-l alussa..."

Ihan mitä tahansa netistä luettua ei kannata uskoa...

Ja kivi tuossa on kalsedonia eli oranssi karneoli.

Kultaseppä kirjoitti:

TreasureJunky kirjoitti: "Kultaus keksittiin vasta 1900-l alussa..."

Ihan mitä tahansa netistä luettua ei kannata uskoa...

Joo, toi oli tosiaan se vähä, mitä löysin. En takaa täyttä faktapitoisuutta, vaikka lähteenä ei ollutkaan kertaakaan Wikipedia! Editoin!

Kiitos TreasureJunky ja Kultaseppä avusta! Eipä tuo millekään priimalle näyttänytkään, mutta oikein mukava löytö kuitenkin.

Tuli viikonloppuna käytyä parin tunnin metsäreissu läheisellä kalliolla, mutta saldona vain kourallinen hylsyjä ja Citizenin kello (kuva tuossa muiden alla).

Tänään reilu tunti pellolla katsomassa josko roudan läpi pääsisi, lopputulos oli että pääsee mutta ei helposti. Paikoitellen oli noin 10cm sulaa ennen routaa ja välillä jäässä pinnasta asti. Kävin muutaman viime kesän "hot spotin" läpi Deusin kanssa ja olihan se GM3 sinne maahan jotain vielä jättänytkin.



Kaiken kruunasi tuo kevään ensihopea, Karl XI 2 Öre (1664-69)

Aika samanlainen nappi, kuin silakka päivittää osiossa

Hopea on kyllä hyvä löytö! Harmi kun on saanut vähän osumaa matkan varrella

hieno on raha.....mut ***** homma kun on saanu turpaan

Harmihan tuo mutta rahan paksuuteen nähden on aika vähällä päässyt 350 vuodessa. Tuskin on juuri 1mm paksumpi... Pitääkin oikein mitata kun kotiin taas ehtii!

Painoa kolikolla on alkujaan ollut kokonaiset 1,76g, kun vastaavankokoisella 5 centin nykyrahalla on 3,92g.

Toki kokonainen on aina mukavampi, joten otetaan seuraava sitten ehjänä!

Täältä löyty varmaan samanmoinen nappi

Reilun tunnin kierros metsäisellä mäellä järven rannalla ihan karttatiedustelun perusteella.

Yllättäviä löytöjäkin tuli jyrkkäreunaisen mäen eteläreunalta!!

Taitaa olla miekan tupen ja toinen jonkun sirpin kärki, ja lisäksi paljon mikättimiä...


Tässä nuo pari vielä toiselta puolelta:

Vähän suuri kaarevuus sirpiksi. Sopisiko tukevuus vesuriksi?

Kyllä nuo kaksi erilliskuvissa esiintyvää mikätintä lienevät osumasta muotoansa muuttaneita lyijyluoteja. Lyijyä ovat varmaan, vai...?

Valea kimpale ainakin näyttäisi olevän lyijymöykky. Jos kokoonsa nähden painava ja sellasta pehmeen tuntuista metallia?

Lyijyä on molemmat. Tuon ruskeankin reunoista paistaa lyijy, vaikkei väri mihinkään lähdekään.

Ilkkap: voi hyvinkin olla myös vesuri. Kuvasta ei oikein erotu melko paksu hamara vaikka muuten melko ohut onkin. Ei vedä vertoja nykyisten vesurien vahvuuksille mutta googlaamalla löytyi muutama "vanha vesuri" minkä muotoon voisi hyvinkin sopia.

Onko mitään arvauksia mikä tuo piikki voisi olla?

toukka kirjoitti:Täältä löyty varmaan samanmoinen nappi

ainakin samanmoisia...

jalkku kirjoitti:

toukka kirjoitti:Täältä löyty varmaan samanmoinen nappi

ainakin samanmoisia...

Tänään taas kierros tutulla pellolla. Deusin ohjelmien kokeilua ja jäisen maan kanssa tappelua pääasiassa, mutta jotain pientä löytyikin:


Muutamat napit, hevoshärpäke (~25cm syvyydestä) ja lopuksi loistokuntoinen 2 kopeekkaa 1801.

Illan saldo pellolta:

Muutama kolikko (Denga 1735, 2 kopeekkaa lienee 1800 -luvun alusta ja kolmas joku ruotsalainen...), sinetti, sormus, nappi ja muutama mikätin.


Lisäksi tällainen, pituutta hieman alle 20cm.

Hienoja kolikoita,tuossa alimmassa kuvassa taitaa olla maatalouskoneen auran osa,itselläni on myös pari tuollaista löytöä.

JuhaK kirjoitti:

Toinen oikealta on teräaseen tupen kannatin ja sen vasemmalla puolella ristikkosoljen katkelma.

UUden pellon korkkaus mahtavassa kevätauringossa! Oli luvat vain pienelle vanhan pellon kulmalle mutta ei ollut edes piippari käynnistynyt kun alue tuplaantui ja vain 10min myöhemmin olikin jo luvat kaikille alueen pelloille...

Ihan mukavia löytöjäkin tuli:


Venäläisiä 1700 luvuln lopulta ja 5 markkaa 1951. Yksi hevoshärpäke+nappi ja sitten tuo mielenkiintoisen näköinen pala!

Pikainen iltakierros.

Lyijykuula ylävasemmalla mutta muista ei sitten olekaan hajua... Tuo alarivin toinen oikealta näyttää hopealta, mutta on aika kevyt eli lienee ontto.

Tuoreilla silmillä katsottuna onkin itse asiassa tuplahopeat

Sekä tuo pyöreä (korun osa?) että katkennut liuska ovat hopeaa.