aarremaanalla.com

Tälläkertaa oli siskontyttären Liisan 13v. vuoro päästä mukaan piipparoimaan, ja aivan hyvin meni. Ehkäpä innostusta riittäisi jatkossakin, kun löydöt olivat ihan hyviä.
Eli kolikko on tällä foorumilla melko yleinen, mutta kuitenkin: 1 ör v.1733, ja nappi, jossa on kaksoiskotka. Nappi on tosi ohut, ja hiukan on valuvikaakin. Miltähän ajalta tuo mahtaisi olla?

Tässä parempi kuva napista.

Öre on ainakin suht hyvin säilynyt,nappi voisi olla mahdollisesti 1808 tapahtumiin liittyvä juttu,ainakin nappi on selvästi venäläistä alkuperää.

Mitenkäs Leijona kun tuo on nyt ainakin vielä aika hyväkuntoisen näköinen,
niin onko niissä alkanut pinta hilseilemään vähän ajan kuluttua. Mulla nimittäin on pari tuon aikakauden kolikkoa maastanoston jälkeen (ilmeisesti kun ne on alkanut kuivua)niin siitä on niinkuin sellainen kuori irrota ja sen jälkeen ne on melkein tunnistamattomia.Onko muilla samoja
huomioita.

Kyllähän nuo alkavat kuivuessaan helposti hilseilemään,mutta minä käytän erästä ainetta hilseilyä hidastamaan ja hyvin ainakin tähän asti on toiminut.

teksako kirjoitti:Mitenkäs Leijona kun tuo on nyt ainakin vielä aika hyväkuntoisen näköinen,
niin onko niissä alkanut pinta hilseilemään vähän ajan kuluttua. Mulla nimittäin on pari tuon aikakauden kolikkoa maastanoston jälkeen (ilmeisesti kun ne on alkanut kuivua)niin siitä on niinkuin sellainen kuori irrota ja sen jälkeen ne on melkein tunnistamattomia.Onko muilla samoja
huomioita.

Ainakin mitä minulla itselläni on vanhoja kuparikolikoita, niin ne ovat olleet vasta muutaman viikon, niin niissä ei ole tapahtunut vielä mitään erikoista.
Kokeilin yhteen tosi huonokuntoiseen vähän kynnellä rapsuttaa, niin siitä lähti kyllä aivan reilu kerros pintaa, ja sen mukana kaikki merkinnät.
Olen vain pessyt ne vedellä, ja harjannut hammasharjalla.
Tämä kuvassa oleva kolikko on kyllä kunnoltaan parhaasta päästä, eikä siinä näyttäisi olevan sellaista hapettumakerrosta juuri lainkaan.

teksako kirjoitti:Mitenkäs Leijona kun tuo on nyt ainakin vielä aika hyväkuntoisen näköinen,
niin onko niissä alkanut pinta hilseilemään vähän ajan kuluttua. Mulla nimittäin on pari tuon aikakauden kolikkoa maastanoston jälkeen (ilmeisesti kun ne on alkanut kuivua)niin siitä on niinkuin sellainen kuori irrota ja sen jälkeen ne on melkein tunnistamattomia.Onko muilla samoja
huomioita.

Mulla kävi juuri noin skillingin kanssa, kuvan ottamisen jälkeen annoin kolikon kuivaa pesusta.kolikon kuivattua lähti "kuori" irti ja kolikko muuttui tunnistamattomaksi. Jäipä edes valokuva

Akke65 kirjoitti:

teksako kirjoitti:Mitenkäs Leijona kun tuo on nyt ainakin vielä aika hyväkuntoisen näköinen,
niin onko niissä alkanut pinta hilseilemään vähän ajan kuluttua. Mulla nimittäin on pari tuon aikakauden kolikkoa maastanoston jälkeen (ilmeisesti kun ne on alkanut kuivua)niin siitä on niinkuin sellainen kuori irrota ja sen jälkeen ne on melkein tunnistamattomia.Onko muilla samoja
huomioita.

Mulla kävi juuri noin skillingin kanssa, kuvan ottamisen jälkeen annoin kolikon kuivaa pesusta.kolikon kuivattua lähti "kuori" irti ja kolikko muuttui tunnistamattomaksi. Jäipä edes valokuva

Eli onkos tässä nyt syynä se kuuluisa hapen vaikutus, eli kun esine nostetaan maan alta, ja se joutuu tekemisiin hapen kanssa, niin siinä tapahtuu jokin reaktio, jonka enemmän koulutetut varmaan tuntevat.
Luulisi kyllä happea olevan maan allakin.
Ainakin, jos veden alta nostetaan esineitä, niin ne täytyisi kuulemma heti öljytä, ainakin rautaesineet, koska tuhoutuminen alkaa heti, kun esine joutuu tekemisiin hapen kanssa. Onhan ne jossain nostaneet laivojakin veden alta, ja aina se käsitellään jollakin menetelmällä, ettei happi pilaisi niitä. (tosin ne ovat puuta)
Kertokoon joku viisaampi, mitä siinä tapahtuu

Tuolta rannalta kun on löytynyt noita kopeekoita 1700 luvulta, niin niissä ei ole ollut sellaista ongelmaa, mutta ne taas kun ovat olleet rantavedessä niin ne ovat vain olleet kuluneita ei siis tuota ongelmaa, mutta metsästä löydetyt kopeekat että ööret niissä sitä ongelmaa on taas ollut eli kuori lähtee vähän ajan kuluttua itsestään.Ilmeisesti maan happamuus sitä tekee, en tiedä mutta luulisin.Onko jollaan kikkaa millä pelastaa sen kolikon heti kun sen maasta nostaa eli jokin aine siihen pitäisi olla tai tapa jolla homma hoituu.

teksako kirjoitti:Tuolta rannalta kun on löytynyt noita kopeekoita 1700 luvulta, niin niissä ei ole ollut sellaista ongelmaa, mutta ne taas kun ovat olleet rantavedessä niin ne ovat vain olleet kuluneita ei siis tuota ongelmaa, mutta metsästä löydetyt kopeekat että ööret niissä sitä ongelmaa on taas ollut eli kuori lähtee vähän ajan kuluttua itsestään.Ilmeisesti maan happamuus sitä tekee, en tiedä mutta luulisin.Onko jollaan kikkaa millä pelastaa sen kolikon heti kun sen maasta nostaa eli jokin aine siihen pitäisi olla tai tapa jolla homma hoituu.

Pistä kolikon pintaan wd-40 ainetta ja anna hetki vaikuttaa,tämän jälkeen kuivaa kolikko vessapaperilla ja anna sitten kuivua lopullisesti,niin kolikko pitäisi säilyä pitkään hyväkuntoisena,toki kukin saa käyttää mitä ainetta halua,mutta minä olen huomannut aineen hyvyyden,koska ilman minkäänlaista suojausta maasta löydetty kolikko menee nopeasti pilalle.

Tuossa on maininta Renaissance Wax aineesta,joka voi olla toimiva aine kolikoiden/esineiden suojaukseen: http://www.forumancientcoins.com/numisw ... ed%20Coins

Joku prosessihan siinä alkaa kun se kolikko näkee maailman n. 300 vuoden jälkeen.

teksako kirjoitti:Joku prosessihan siinä alkaa kun se kolikko näkee maailman n. 300 vuoden jälkeen.

Kyllä näin on näreet ja se kemiallinen prosessi mikä kolikossa alkaa ilman kanssa tekemiseen joutuessaan ei ole välttämättä ainakaan mikään myönteinen sellainen.

Yki jokus kertoi että se mikä siihen kolikkoon iskee on jokin kuparirutto tai jokin vastaava, mutta siihen tautiin on lääke ja joka on kallis ,mutta ei muistanut mikä se oli.Kai ne museo ihmiset tietäisi niillä se lääke varmaan on.

teksako kirjoitti:Yki jokus kertoi että se mikä siihen kolikkoon iskee on jokin kuparirutto tai jokin vastaava, mutta siihen tautiin on lääke ja joka on kallis ,mutta ei muistanut mikä se oli.Kai ne museo ihmiset tietäisi niillä se lääke varmaan on.

Kuparilla on ilmeisesti oma tautinsa,mutta pronssilla on myös tauti nimeltään Bronze Disease ja se iskee pronssia sisältäviin esineisiin ja tästä oli mainintaa äsken antamassani linkissä,joten käyppäs lukaisemassa.