aarremaanalla.com

Eilen tuli avattua piippailukausi kotipaikalla. Sulia kohtia ei juuri ollut, mutta jotain kuitenkin löytyi. Pari pullonkorkkia ja tällainen hakaristi:



Hakaristi on materiaaliltaan kuparia, ainakin siinä on vihreä patina ja reunasta raaputtamalla se saa kuparin väriä. Lätkä on kooltaan 27 mm x 27 mm ja paksuudeltaan se on ehkä noin 1 mm. Joka kulmassa on ehkä 1 mm naulan- tai niitinreikä.

Varovaisesti kun patinaa raaputtaa, niin patinan alta paljastui kirkasta metallia, joten se voi olla ollut myös hopeoitu.

Mistähän tuommoinen merkki voisi olla peräisin?

En ole asiantuntija, mutta voisiko ristin asettelu viitata ennemmin ilmavoimiin kuin natseihin?

Kotimainen koristeaihe 20-30-luvulta, ei välttämättä sotaväkeen liittyvä.

Tänään tuli käytyä harrastamassa metsäpiippailua ja testaamassa paria kännykkäsovellusta: Custom Maps ja DigMate. Custom Mapsilla yritin löytää yhtä kohdetta pitäjänkartasta ja metsälöydöt tallensin DigMatella. Löydöt kyllä näkyvät olevan nykykartalla samalla alueella kuin kohde pitäjänkartassa, mutta en minä maastossa nähnyt mitään sen erikoisempia merkkejä kohteesta.

Paluumatkalla pysähdyin yhdessä puistossa ja uimarannalla, sieltä on nuo roskat.



Puukko on jotain modernia tuotantoa, sillä siinä on käytetty muovilappuja kahvassa.

Tänään pistäydyin vanhempien luona ja sateesta huolimatta päätin piippailla. Kauden yksi tavoitteista on löytää mökin pohja, josta mummo on kertonut. Mummo on kertonut, että siinä mökissä olisi asunut ruotuväen kersantti.

Talven selasin karttoja ja ruotuväen Iisalmen komppaniasta kertovaa sivustoa. Lähdeaineiston perusteella olin aika epäilevällä kannalla, että siellä olisi ollut ainakaan kersantin virkataloa. Vanhoissa kartoissa kartoissa ei kyseisellä alueella ole taloja kuin vastakkaisella rannalla.

Tänään kun kävin paikan päällä, niin löysin maastosta kiviä, jotka olivat aseteltu neliöön, jonka koko on ehkä 2x3 metriä. Kivet olivat aika paljaat eivätkä juurikaan olleet sammaleen peitossa, joten kyseinen paikka taitaa olla modernimpaa tuotantoa. Paikalta ei löytynyt kivikasaa, joka olisi voinut olla tulisija.

Löytöinä pohjalta oli pari Döbeln repäisykorkkia ja yksi Oy Alkoholiliike Ab Helsinki -korkki. Kivikehän vierestä löytyi ukin peruja oleva tunkio, josta löytyi vanha naisten deodoranttipurkki ja muutenkin siinä kohdassa Garrett ilmoitti kaikenlaisesta rauta- yms roskasignaalista.

Päätin sitten jatkaa piippailua ao. kuvassa poikkiviivan kohdalla olevalla harjulla, koska harjun vasemmalla puolelle oleva peukalonpäätä muistuttava alue minusta näyttää jotenkin muokatulta. Vielä 2000 luvun alkuun asti alue oli järeätä kuusikkoa. Alueelta en löytänyt edes rautasignaaleja. Joko siellä ei ole mitään tai Garrettista loppuu etsintäsyvyys.



Harjun pohjoiskärjestä löytyi reissun mielenkiintoisimmat löydöt: Avaimen näköinen esine ja jokin ruosteinen esine:





Mistähän tuommoinen avain voisi olla ja minkähän ikäinen se voisi olla?

Onkohan tuo oikeanpuoleinen jokin hevoshärpäke? Härpäke, joka voisi tulla länkiin kiinni ja siitä menee suitset läpi?

Nyt sain uudeksi piippailumaastoksi Rouvan kotipaikan pihamaan ja tietysti sielläkin on pitänyt piipparoida. Muutamilla kerroilla on löytynyt tämmöistä tavaraa:



Kukkanapin vieressä on 4. tarkk'ampujapataljoonan nappi, joka löytyi kuivasta hiekkamaasta, joten ehkä siitä syystä se on niin hyväkuntoinen. Vuotta aiemmin löysin myös samanlaisen napin, mutta se oli paljon pahemmassa kunnossa.

Nyt vanhin löydetty ja tunnistettu kolikko on tuo yhden pennin kolikko vuodelta 1867. Onko tuo nyt suorilla vai kaarevilla nauhoilla?



Nyt on vähän epäselvää, että onko nuo vanhat rahat ja tavarat alkuperäisellä paikallaan vai onko ne tulleet multakuormien mukana. Osa kolikoista ja tavaroista on löytynyt paikasta, johon on ajettu multaa, mutta osa on löytynyt paikoista johon ei olisi ajettu multaa. Harmi kun lähipellot on nyt viljelty, niin sinne ei nyt vielä pääse piippairoimaan.

Tänään Herra 5V halusi uimaan lähirantaan. Minä sitten hyppäsin kahluuhousuihin ja lähdin uittamaan AT Pro:ta. Alkuun hivenen jännitti upottaa koko laite järveen, mutta hyvinhän tuo näyttää pelaavan. Ranta kuulostaa melko tyhjältä: Ei edes rautaääniä juurikaan kuulu. Aikani kahlailtuani navan syvyydellä ollessani kuului korkea ääni ja ID-luku näytti yli 70. Sitten ei kun scoopilla kauhomaan savea. Muutaman kauhaisun jälkeen sccopin kauhasta paljastui tämmöinen:



Editoin samaan kuvaan kaikki puolet sormuksesta. Tiedä sitten oliko järkevä ratkaisu.

Sormus oli vaaleanruskean töhnän peitossa, mutta se karisi irti heti kun sormus oli kuivanut. Sormuksessa ei ole mitään leimoja tai kaiverruksia.

Jatkoin tänään lähirannan piipparointia. Tämmöistä sieltä löytyi:



Eli 5 penniset vuosilta 1914 ja 1920, jokin korkki ja uistin.

Tässä muutaman reissun tuloksia pihaan ja lähipelloille. Harmi vain vuokraviljelijä pui heinät sen verran pitkään sänkeen, että aika korkealla joutuu kelaa heiluttamaan.



Onko tuo isoin rautakäikäle piilukko niin kuin luulen vai jokin muu? Mielestäni aika kookas piilukoksi.

Piilukon hana. Mitä todennäköisimmin venäläinen.

Vasemmanpuoleinen nappi saattaa liittyä samaan asiaan.

Noita vasemmanpuoleisia nappeja olen löytänyt kolme kappaletta ja sinä Ärkoo tunnistit yhden sellaisen viime vuonna 4. tarkk'ampujapataljoonan napiksi. Kumpiko lie todennäköisempi vaihtoehto: Nappi on Suomen suuriruhtinaskunnan vakinaisen armeijan sotilaan nappi eli Oulusta vai se on Krimin sotaan perustetun pataljoonan sotilaan nappi.

Suomen sukututkimusseuran sivuilta löytyi tämmöinen tieto:

"Kuopiossa Hatsalan nummella perustettiin 25.3.1855 4. Kuopion Suomalainen Tarkk'ampujapataljoona, johon kuului perustamisajankohtana 715 henkeä. Krimin sodassa pataljoona otti osaa voitokkaasti Haminan taisteluun 20.7.1855. Syksyllä pataljoonan vahvuutta vähennettiin puoleen ja vuonna 1865 se kotiutettiin. Pataljoona lakkautettiin 1868. "

Tänään kävin piippailemassa pihamaata juuri ennen auringonlaskua. Kun nurmikolta ei tuntunut kuuluvan kuin rautapörinää, niin sain idean piippailla pihatietä. Melko pian kuului lupaavanoloinen ääni, jonka päätin kaivaa ylös. Oli melko yllätys kun noin kymmenen sentin syvyydeltä löytyi 1 kopeekan kolikko vuodelta 1859:



Ja takapuoli:

Onnittelut! Sinulla tuntuu olevan hyvä "kolikkoputki" päällä... Saapa nähdä mitä sieltä seuraavaksi tulee.

Uistin on yksikoukkuinen utö.

kollikko kirjoitti:Uistin on yksikoukkuinen utö.

Eip oo ku beten nix draget. Nuoruuteni suosikki uistin koskapa krocodil oli aina lumpeessa kiinni jos heitto meni pitkäks "Niksi" saattoi vielä pari lummetta onnistua väistäänkin noiden viiksinsä avulla.. ja utö ei toiminu muuten vanajalla ollenkaan..

Joo. Bete Nix ja jotain siinä lukee. Ei tuo kuva ole mikään paras mahdollinen.

Aikalailla samaa näköä. Kuvahaulla googlesta löysin enkä tarkastanut taustoja.

Tässä on parin peltoreissun tuloksia. Pellolla on tällä hetkellä polveen asti ulottuva heinänsänki, joten siellä piippailu on todella haastavaa. En keksinyt muuta keinoa saada kelaa lähemmäksi maata, ilman että kela tökkii heinänkorsiin koko ajan, niin päätin kokeilla kävellä takaperin. Tällöin kela huispaa kevelemässäni polussa ja huispaaminen tuntuu jotenkin helpommalta kun kela kaataa kortta perässä vetäen.

Tämmöisiä sieltä löytyi:



Tuo oikeanpuolimmainen raha on erittäin kulunut. Toiselta puolen saa hätäisesti selville kolme kruunua ja kirjaimet U tai V ja E. Toisella puolen on yksi kruunu, jonka alapuolella on kaksi viivaa ristikkäin sekä mahdollisesti O kirjain. Voisiko tuo olla Ulrika Eleanorin aikainen 1 ör kolikko?

Tuo nappi on taas 4. tarkk'ampupataljoonan nappi. Niitä on tähän mennessä löytynyt neljä kappaletta.

Tuo pieni korunosa oli myös mielenkiintoinen löytö. Jokin sininen lasi tai kivi, joka on istutettu johonkin metalliin. Leimoja ei löytynyt.

Hahaa, takaperin kävely ja huispailu on kyllä hyvä idea kovalla sängellä.

Har du bättre bilder på myntet ?
Kanske lättare att se vad det är då

http://www.tonysmynt.se

Löytyy ulrika Eleonora kohdalta. Tuo on yleisimpin löytämäni ööre ja vuodelta 1719. Kirjaimet Reunassa V E R S.

Tässä on parhaimmat kuvat, mitkä sain otettua kolikosta:

Etupuoli?



Takapuoli?

Sehän se. 1718-1720. Löytyy joka paikasta noita.

Kiitos tunnistuksesta.

Löytyy joka paikasta noita.

Nyt on sitten talveksi tekemistä kun alan tutkimaan vanhoja karttoja, että löytyisikö niistä syytä siihen, että miksi tuo löytyi kyseisestä pellosta. Muut lähistöltä löytyneet tavarat on ollut 1850 -lukua nuorempia.

Tänään pistäydyin pikaisesti pellolla ennen pimeän tuloa. Tämmöistä sieltä nousi:



Eli mikähän mahtaa olla tuon hopeinen mikätin? Tekijä on kuitenkin kuopiolainen Gustaf Adolf Björklund.