aarremaanalla.com

Lintumetsällä eteen tuli tälläinen selkeä rajamerkki tms kivikasa. Parin kilometrin päässä on täyssinän rauhan rajakivi, mutta ei oikein siihen rajaan tämä sovi. Tiedän toisenkin täysin samanlaisen kivikasan samalla alueelta noin 4km päästä. Ja isäni mukaan hän muistaa vielä kolmannenkin samanlaisen kivikasan samanlta alueelta...
Peltoja alueella ei koskaan ole ollut, lähin talo muutaman kilometrin päässä joka ollut siinä jo 1600-luvulta lähtien...



Lisäksi isäni löysi tänään tuolta samalta alueelta tälläisen kaatuneen kelon jossa selkeästi veistetty puun kylkeen jotain. Oltava samalta ajalta kivien kanssa...

Minun metsässäni on useampi samanlainen rajapyykkikasa, lienevät isojaon ajoilta peräisin.

Alue on täysin valtionmetsää joka ei käsittääkseni isojaossa kenellekkään "kelvannut"...

Voisiko tuo alempi olla karsikkopuu?
https://www.google.fi/search?q=karsikko ... cgodXfQCdA

https://fi.wikipedia.org/wiki/Karsikko_%28mytologia%29

Leijona kirjoitti:Voisiko tuo alempi olla karsikkopuu?
https://www.google.fi/search?q=karsikko ... cgodXfQCdA

https://fi.wikipedia.org/wiki/Karsikko_%28mytologia%29

Voisi hyvinkin olla!

Nelikulmaisia pyykkejä rakennettiin alueelle jossa yksikivinen voi sekaantua muihin kiviin tai kiveä ei saanut tukevasti maahan. Oman kokemuksen mukaan läheskään kaikki keskuskivet ei ole nuin isoja ja aina keskuskiveen ei ole kaiverrettu numeroa tai se on rapautunut pois. Nelikulmaisia pyykkejä rakennetaan edelleen, että pyykki ei välttämättä ole vanha vaikka se olisi tehty kivestä.

"Nelikulmaisen pyykin
runko-osa rakennetaan kivestä tai suolla turpeesta vähintään yhden metrin pituiseksi ja levyiseksi sekä vähintään 400 mm korkeaksi. Runko-osan keskelle pystytetään keskuskivi, jonka läpimitta on vähintään 200 mm sekä korkeus kivestä rakennetussa pyykissä vähintään 600 mm ja turpeesta rakennetussa pyykissä vähintään 500 mm. Pyykin keskuskiveen voidaan hakata sijaintia tarkentavamittamerkki.
Kivistä ladottua nelikulmaista pyykkiä saa käyttää kaikilla rajoilla. Turpeesta rakennettua nelikulmaista pyykkiä saa käyttää vain suolla. Löyhällä ja vesiperäisellä maalla on nelikulmainen pyykki rakennettava kantavalle lavalle."

http://www.maanmittauslaitos.fi/sites/d ... 4_2011.pdf

Tämän näköinen rajapyykki löytyy meidän mökkin läheltä. Taitaa olla, että tuossa on toi keskellä oleva kivi kaatunut?

Jos kivi on keskellä, niin ei se välttämättä ole tuota isompi. Pyykki on yleensä rakennettu paikanpäältä löytyvistä kivistä, joista on valittu paraskivi keskelle.

Jos rajamerkin numeroa ei ole PAKKO saada selville kannattaa rajamerkki jättää rauhaan ja tehdä jonkinlainen merkkisalko pyykin viereen, jotta pyykki löytyy helpommin kun sitä oikeasti tarvitaan.
Muistutuksena: Naapurin puita ei saa kaataa ilman lupaa salko materiaaliksi.

Paramedio kirjoitti:Lintumetsällä eteen tuli tälläinen selkeä rajamerkki tms kivikasa.

Selvä rajamerkki. Eikös tuossa pystyssä olevassa kivessä näytä olevan piikattu numero 2..

KorPPi kirjoitti:

Paramedio kirjoitti:Lintumetsällä eteen tuli tälläinen selkeä rajamerkki tms kivikasa.

Selvä rajamerkki. Eikös tuossa pystyssä olevassa kivessä näytä olevan piikattu numero 2..

En näe kakkosta.. Mutta viikonloppuna menen uudelleen tuolle alueelle ja tutkin tarkemmin tuon keskikiven..

Vaikkei nykyisessä kartassa näykään rajalinjaa niin kyseessä saattaa olla vanha raja joka on kadonnut alueita yhdisteltäessä.

Paramedio kirjoitti:

KorPPi kirjoitti:

Paramedio kirjoitti:Lintumetsällä eteen tuli tälläinen selkeä rajamerkki tms kivikasa.

Selvä rajamerkki. Eikös tuossa pystyssä olevassa kivessä näytä olevan piikattu numero 2..

En näe kakkosta.. Mutta viikonloppuna menen uudelleen tuolle alueelle ja tutkin tarkemmin tuon keskikiven..

En tiedä mitä rajamerkkejä nuo on, mutta justiinsa samanlaisia kivikasoja löytyy Kuhmosta erään järven rannoilta ja saarista, joskus niitä on kaksi peräkkäin ja joskus yksi.
Numeroituja monet niistä. Kukaan ei oikein tiedä niiden alkuperää. Jonkinmoinen viisarikivi on siinä keskellä.

Rajapyykejä tai sitten ns. ryssän uuneja..
Rajapyykit karttoihin merkittyjä ja ryssänuunit siellä missä ovat majailleet..(karttamerkinnät löydetyistä)

Tämmönen oli kaivettu maan alta ja jätetty siihen. Rajapyykki varmaankin. Paikalla on ollut asutusta keskiajalta asti.



E: Tässähän noita taitaa olla kivikasoja merkattuna karttaan vuodelta 1760. Jokaisella oma nimikin.

Vain lappalaisia kierteli näillä seuduilla, josta muistona ovat sellaiset paikannimet kuin Lapinniemi, Lapinvainio ja Lapintuli Valikylässä. Pian he saivat seurakseen n. 800-luvulta lähtien suomalaisia pohjankävijöitä, kainulaisia ja pirkkalaisia, jotka olivat peräisin Satakunnasta. Kainu -sanan sisältävä nimi tavataan Nivalan ja Haapaveden rajalta muodossa Kainuunmaan kallio eli Kainuunkallio.