aarremaanalla.com

Tässä viimepäivien peltolöytöjä muutamalta eri reissulta. Otsalampun valossa on ollut rentouttavaa piippailla huolimatta hieman epävakaasta Joulukuun lopun säästä.

Toi pääkallon näköinen hieman säväytti pimeässä . Takorautaa se varmaankin on, mutta en tiedä onko se pääkallo vai kenties osa jostain isommasta.

Yläreunan saranoitu osa on minulle kanssa arvoitus. Onko jostain hevoshärpäkkeestä?

Keskellä ylhäällä olevan kikkareen vaimo tunnisti korkokengän metallikoroksi. Varmaankin syytä uskoa asiantuntijaa .

Örkki taitaa olla joku 1670.

Pyöreä kuparinen esine on ilmeisesti joku paitasolki tai hiton iso nappi. Takana yläosassa on pieni lenkki kiinnitykseen.

Osaako joku kertoa mitä eroa on noilla 7.62 luodeilla. Ilmeisesti ovat kansalaissodasta, mutta pystyykö päättelemään kummalta puolelta on ammuttu, vai onko molempia versioita ollut käytössä puolin sun toisin?

Vas. alhaalla Mustanaamion paha merkki

Hiisi kirjoitti: Osaako joku kertoa mitä eroa on noilla 7.62 luodeilla. Ilmeisesti ovat kansalaissodasta, mutta pystyykö päättelemään kummalta puolelta on ammuttu, vai onko molempia versioita ollut käytössä puolin sun toisin?

Vasen on ns. D-luoti ja oikea S-luoti. Molemmilla on ladattu sekä meikäläistä, että venäläistä sotilaspatruunaa. Vapaussodassa venäläistä patruunaa käytettiin puolin toisin. Kotimaista tuotantoa ei vielä ollut. Tuolloin ei D-luoti ollut vielä tuotannossa, joten on uudempi.

Taitaa olla veitsenperä tuo korkomallinen?

Pääkallo esine lienee vanha polkupyörän työkalu, monitoimiavaimen puolikas.

Kiitti vastauksista

Tuo pääkallon näköinen tosiaan on umpisyöpynyt polkupyörän monitoimiavaimen puolikas. Putsailin sitä ja huomasin että "silmistä" erottuu kuusiokulmat . Eli se siitä takoraudasta ja mustanaamion pahasta merkistä .

Tehvaanille kiitokset luotitietämyksestä. Olen itse yrittänyt hakea aiemmin tietoa aiheesta, mutta en jotenkin vaan löytänyt oikeille sivuille. Termit D- ja S-luoti sitten johdattivatkin minut eteenpäin netin syövereissä. Ihme että noita D-luoteja löytyy vähän sieltä sun täältä täällä Tampereen ns. kaupunkialueella. Nykyiset esikaupunkialueet tietenkin 40-50-luvuilla olivat pääosin metsiä ja peltoja, mutta silti kyseiset luodit kuvittelisi mieluummin jossain kansalaissodan kahakassa lentäneiksi kuin metsästyksessä ammutuiksi. No jos kerran 1918 kyseistä luotia ei ollut olemassakaan niin oletettavasti ne on räiskitty pelloille ja metsiin muuten vaan. Toisaalta juovathan ne suomalaiset viinaakin mitä ihmeellisimmissä paikoissa, kuten kaikki piippailua harrastavat varmaan tietävätkin .

Pysyn edelleen kengänkorossa- Pellon nähneenä en yhtään ihmettele, että se sinne on pudonnut. Voi sitä raasua, joka on korkkareissa siellä kävellyt .

Saattaakin olla jonkin astian kolmijaloista yksi? Noista luodeista, joita ihmettelin löytöpaikkojen perusteella itsekkin. Ilmasotatoimissa parissa viimeisessä hoppealle jääneinä kotomaamme taivaalla ammuttiin miljoonia etupäässä kiväärikaliperisia ammuksia. Tuskin jäivät taivahalle? Kymmeniä valojuovaluotejakin pelkästään tästä saaresta. Eiköhän tuoss ole melko pljon selittävää.

kollikko kirjoitti:Saattaakin olla jonkin astian kolmijaloista yksi? Noista luodeista, joita ihmettelin löytöpaikkojen perusteella itsekkin. Ilmasotatoimissa parissa viimeisessä hoppealle jääneinä kotomaamme taivaalla ammuttiin miljoonia etupäässä kiväärikaliperisia ammuksia. Tuskin jäivät taivahalle? Kymmeniä valojuovaluotejakin pelkästään tästä saaresta. Eiköhän tuoss ole melko pljon selittävää.

Niin kait sitten. Tosin mielikuvissani Tampereen seutu ei ollut 39-44 varsinainen ilmataisteluiden keskus toisin kuin rannikolla sijaitseva Kemiönsaari. Voin olla väärässä.