aarremaanalla.com

maria kirjoitti:Ihan mun aihe, ainaki melkein. Kovalla tohinalla olin alottamassa harrastusta pari vuotta sitten, mutta lopulta vuosia vaivannu sairastelukierre johti pohjalle ja niin tuo piippausväline on odottanu parempaa hetkeä päästäkseen tekemään sitä, mihin se on luotu. Nyt löysin tieni takasin foorumillekin ja josko se into tuolta taas tulisi esiin, kun muutenki saanu elämän takas oikean syyn sairastelulle vihdoin löydyttyä. Taskussa on toistaseksi voimassa olevat luvat parille pläntille, mutta jännitän jotenki kauheasti sitä, että joku tulee jutulle tai jää seuraamaan touhuja vaikka luvallisesti huispausta harrastaisinki Rohkeutta kerätessä siis!

Tervetuloa takaisin ja hienoa että syy sairastelulle selvisi, oli varmasti helpotus. Toivottavasti itselläkin joskus alkaa löytymään syitä vaivoille ja pääsee taas jatkamaan elämää eteenpäin.

Lääkitysvinkki

§ . 1 . Palowijna on yxi angara lääkityswälikappale , koska se oikein käytetään , wällttämättömästi tarpeellinen Huoneen hallituxen pitäille maalla . [Aken1788-28]

Sisällisesti nautittuna , edesautta se ruan sulattamista , andaa ruokalystin , poispoista watzanpakotuxen , ylöslämmittä watzaa , hillitze janon , pehmittä rindaa , estä pahat hengen ylösnousemiset watsasta , tekee wikkeläxi , wahwistaa ja elättä . [Aken1788-28]

Se anda ne parahimmat Rinnan ja watzan-pisarat , koska sijtä otetaan yxi ruokalusikallinen eräldäns , sitten kuin se on kuumenettu ynnä koiruohon ja Hunajan kanssa , nijn se on soweljas Kamphertin kanssa nautita kynsillistä ja watzan särkemistä wastan . [Aken1788-29]

Ulkonaisesti nautitaan se hyödytyxellä jäsenen-nyrjähdyxissä , taitteissa , hawoissa ja wuolteissa . [Aken1788-29]

Se pysättää weren , jos-lijnan-tilkoja wiriästi ja usein kastetaan palowijnaan , ja pannaan sen wertajuoxewaisen paikan päälle . [Aken1788-29]

Paleldumisia wastan ja usiammisa tilosa on se sangen angara , jos se sairas sen löyhkällä kylpöö itziänsä .

Itselläni toissa syksynä alkoi piippaillessa selkä vihoittelemaan ja pystyi max. tunnin piippailemaan kun oli pakko lopettaa. Minulle auttoi se, että muutin piippaillu tekniikkani siten, että kuljetan kelaa mahdollisemman lähellä kengänkärkiä ja pidän katseen horisontissa en kelassa. Tuolla tapaa selkä pysyy suorassa eikä tarvitse päätä roikottaa kokoajan alaspäin. Tällä tekniikalla minä pystyn nyt kevyesti tekemään 4-5 tunnin reissuja. Toivottavasti tuosta on apua jollekin selkä tai niskahartia vaivaisella

Kiitos Taurus <3 Isot tsempit ja myötäelämiset minulta sinulle, että selviää myös sun kohdalla syyt!

Indian kirjoitti:Itselläni toissa syksynä alkoi piippaillessa selkä vihoittelemaan ja pystyi max. tunnin piippailemaan kun oli pakko lopettaa. Minulle auttoi se, että muutin piippaillu tekniikkani siten, että kuljetan kelaa mahdollisemman lähellä kengänkärkiä ja pidän katseen horisontissa en kelassa. Tuolla tapaa selkä pysyy suorassa eikä tarvitse päätä roikottaa kokoajan alaspäin. Tällä tekniikalla minä pystyn nyt kevyesti tekemään 4-5 tunnin reissuja. Toivottavasti tuosta on apua jollekin selkä tai niskahartia vaivaisella

Kyllä tässä on vähän itsekullakin selkähuolia ja väärä työasento on syynä useimmiten. Toi läheltä varpaita huispailu on auttanut kyllä ja taukoja vähän väliä. Session lopuksi vielä pikkusen jumppaa niin palautuu. Voimia jaksamiseen kaikille

maria kirjoitti:Ihan mun aihe, ainaki melkein. Kovalla tohinalla olin alottamassa harrastusta pari vuotta sitten, mutta lopulta vuosia vaivannu sairastelukierre johti pohjalle ja niin tuo piippausväline on odottanu parempaa hetkeä päästäkseen tekemään sitä, mihin se on luotu. Nyt löysin tieni takasin foorumillekin ja josko se into tuolta taas tulisi esiin, kun muutenki saanu elämän takas oikean syyn sairastelulle vihdoin löydyttyä. Taskussa on toistaseksi voimassa olevat luvat parille pläntille, mutta jännitän jotenki kauheasti sitä, että joku tulee jutulle tai jää seuraamaan touhuja vaikka luvallisesti huispausta harrastaisinki Rohkeutta kerätessä siis!

Rohkeasti vaan ja aloita varovaisesti, ei hosuen. Tarkkaile työtapojasi

Mie heitin jo vuosia sitten turhat kyykkimiset pois!
120 cm pieniteräinen lapio ja sillä löydön kohdalta maapaakku ylös, kumartumatta! Maapaakkua pilkomalla lapiolla tulee usein löytökin esiin ja koko homma seisaaltaan! Vasta lopussa polvistun proolla tutkimaan, joss loytö on syvemmällä eikä ole vielä tullut esiin!...ne kaivuuveitset, polvillaan tonkimisvälineet heitin pois, koska niitä ei juuri minun kaltaisessa etsinnässä, ollenkaan tarvitse!...ja selkä voi hyvin!