Ei ihan putkeen mutta sinne päin
Lähetetty: 06 Loka 2009, 23:35
Sain eilen työkaverin kautta piippailuluvat eräälle pellolle ja tänään sitten kaverin kanssa käytiin tuumasta toimeen 
Kun sitten oltiin noin 40 kilsaa ajettu ohi liittymästä otin puhelua kohdepellon isännälle ja kysyin vähän ohjeita. Vihdoin sitten löydettiin oikea tienpätkä mutta päätettiin ensin paahtaa sitäkin vajaa 20 kilsaa värään suuntaan
Illan jo pikkuhiljaa hämärtyessä käännyttiin vihdoinkin pihaan ihan vaan toteamaan, että isäntä oli joutunut poistumaan paikalta yli tunnin ylimääräisen odottelun jälkeen
Suhteellisen apein mielin lähdettiin kohti kotia mutta päätettiin sitten vielä ihan randomilla valita joku mielenkiintoisen näköinen metsän tapainen tienvarresta, jos sellainen sattuisi vastaan tulemaan. Sellainenhan sitte tulikin ja yllätys oli suuri, kun piippari antoi ääntä heti ensimmäisellä kokeilulla
Ikävä kyllä maasta nousi vain romurautaa mutta siitä intoutuneina päätettiin kokeilla uudestaan. Kaikenmaailman jugurttipurkin kannet, säilyketölkit ja korkit oli hyvin edustettuina kyseisellä tontilla. Jotain kivempaakin silti löytyi, kun kiviröykkiön juuresta parin sentin syvyydestä löytyi ihan oikea 5-senttinen, wow!! Ei se tietysti niin erikoinen löytö ole mutta summamutikassa valittu paikka keskellä ei mitään pisti ihmettelemään. Ihmeteltiin edelleen, kun seuraava piippaus paljasti maasta Norjalaisen yhden kruunun kolikon. Sekin sitten osoittautui alle 40-vuotiaaksi, kun sitä autossa jynssättiin mutta olipahan silti ensimmäinen ulkomainen kolikkolöytö
Ylihuomenna, säiden salliessa, olisi tarkoitus mennä tutkimaan toista peltoa, johon myöskin eilen sain luvan. Sen sijainnin tiedän TARKALLEEN ja tietääkseni kyseessä on suhteellisen vanha pelto. Pidän odotukset matalalla, ettei tule isompia pettymyksiä mutta eihän sitä koskaan tiedä. Kun nyt edes 50-luvulle pääsisi... Nyt nukkumaan peukut ja pottuvarpaat pystyssä, että olisi mahdollisimman paljon onnea matkassa torstaina!!
-KK
Kun sitten oltiin noin 40 kilsaa ajettu ohi liittymästä otin puhelua kohdepellon isännälle ja kysyin vähän ohjeita. Vihdoin sitten löydettiin oikea tienpätkä mutta päätettiin ensin paahtaa sitäkin vajaa 20 kilsaa värään suuntaan
Illan jo pikkuhiljaa hämärtyessä käännyttiin vihdoinkin pihaan ihan vaan toteamaan, että isäntä oli joutunut poistumaan paikalta yli tunnin ylimääräisen odottelun jälkeen
Suhteellisen apein mielin lähdettiin kohti kotia mutta päätettiin sitten vielä ihan randomilla valita joku mielenkiintoisen näköinen metsän tapainen tienvarresta, jos sellainen sattuisi vastaan tulemaan. Sellainenhan sitte tulikin ja yllätys oli suuri, kun piippari antoi ääntä heti ensimmäisellä kokeilulla
Ylihuomenna, säiden salliessa, olisi tarkoitus mennä tutkimaan toista peltoa, johon myöskin eilen sain luvan. Sen sijainnin tiedän TARKALLEEN ja tietääkseni kyseessä on suhteellisen vanha pelto. Pidän odotukset matalalla, ettei tule isompia pettymyksiä mutta eihän sitä koskaan tiedä. Kun nyt edes 50-luvulle pääsisi... Nyt nukkumaan peukut ja pottuvarpaat pystyssä, että olisi mahdollisimman paljon onnea matkassa torstaina!!
-KK