aarremaanalla.com

Vanhan kuninkaantien risteyksestä. Vähänlaisesti leimoja muttei kullasta voi erehtyä.



1F ??

Kappas samanvuosiluvun hopeinen löytyy omistakin kokoelmista Onnittelut myös kullasta

Ekomasteri kirjoitti:Kappas samanvuosiluvun hopeinen löytyy omistakin kokoelmista Onnittelut myös kullasta

Tattista!

"Ruotsi-Suomessa määrättiin 1485, että kulta- ja hopeaseppien oli leimattava teoksensa puumerkeillän tai nimensä alkukirjaimin. Lisäksi 1596 vaadittiin kaupunkivaakuna ja vuodesta 1689 lähtien piti lisätä vuosikirjain leimasarjaan. Suomen erottua Ruotsista, jäi voimaan 1810 annettu asetus, jonka mukaan leimana käytettiin suurruhtinaan kruunua ja uusi vuosikirjainsarja aloitettiin. Vuonna 1853 otettiin käyttöön jalometallien pitoisuusleimat."

Tuon mukaan sormus olisi 1485-1595-luvulta koska pitoisuus-, kaupunki tai tarkastusleimoja ei ole Kultaseppiä paikalla??

Komeat on löydöt, onnitelut!

Sormus kyllä näyttää vanhalta. Ajatuksiini tuli, että leimoja on saattanut aikojen saatossa kadota esim, jos sormuksen kokoa on muutettu.
Mun silmään toi 1F vois olla myös IF. Luulisin, että olisi vihkisormus, kaiverretut kirjaimet olisivat siten vihkiparin etunimien ensimmäiset.
IF mestarinleimalla löytyy Haminasta 2 kultaseppää.
- Otto Johan Frost 1723-1733, hänen leimansa JF ja IF
sekä
- Johan Fabian Fincke 1845-1878, hänen leimansa IF ja IFF
(Jos mestarin nimessä oli J kirjain se korvattiin usein I kirjaimella.)

-pehe

Allekirjoitan edelliset ajatukset...!

No, kiitos! Vaikka olisin kyllä toivonut että on sieltä 1500-luvulta Saakohan tuota kullan pitoisuutta mitenkään selville?

Hyvä Taurus,itse löysin samanlaisen rinkulan nim.merkillä HD joka oli myös tuota 1700-luvun tuotetta,hyvä löytö:

Tänks! On niin kiemura tämäkin että varmasti ainakin sen parisataa vuotta pellossa pyörinyt Oliko tuossa "harlikassa" millainen kaiverrus?

Taurus kirjoitti:Tänks! On niin kiemura tämäkin että varmasti ainakin sen parisataa vuotta pellossa pyörinyt Oliko tuossa "harlikassa" millainen kaiverrus?

Aivan samanlaiset kirjoitukset(sama tyyli)nimikirjaimet.

Molemmat on värinsä puolesta pitoisuudeltaan 750‰ tai puhtaampaa kultaa. Myös profiili vaikuttaa kummasakin siltä, että se olisi vedetty vetosiivun läpi, eikä valssattu muotovalssilla. Sisäkehän reunapurseita ei pitäisi näkyä varsinkaan, jos sormuksien kokoa olisi suurennettu vasaroimalla.