aarremaanalla.com

Tollanen nyt tännekkin ihmeteltäväksi.

Triskele / Triquetra - Small cross
18mm diameter, 0,85g ja lähes puhdasta hopeaa.






Eipä tuota tunnu kukaan tunnistavan...

Tanskan johtavalta tutkijalta Jens Moesgaardilta tuli postia, ettei hän tunnista sitä, eikä Norjan kolleegatkaan ole vastaavaa nähneet. Saksanmaalle osoittaisi tällähetkellä epäilyt...

Talvio saa tuon seuraavaksi ihmetelläkseen.

Harald Hårdråde (född 1015) on lyöttänyt triquetraa kolikoihinsa, risti taustalla, mutta näissä kaikissa on "tupla risti" ja ovat huomattavasti yksityiskohtaisempia.

Tämä on ihan vain heitto, varmaa tietoa ei ole, mutta veikkaan että kyseessä on ns. laskuraha.

"Laskurahat olivat nimensä mukaisesti laskemisen apuna käytettäviä rahankaltaisia metallisia merkkejä. Rahoja siirreltiin esimerkiksi laudalle piirretyllä viivastolla ja merkin arvo määräytyi aina suhteessa muihin merkkeihin. Laskutapa oli siis miltei vastaava kuin helmitaululla laskettaessa. Laskurahoilla ei ollut ostoarvoa eli niitä ei voinut käyttää muiden rahojen tapaan maksuvälineenä.

Vanhimmat tunnetut laskurahat ovat Ranskasta 1200-luvulta. Keskiajalla laskurahoja valmistettiin ja käytettiin monilla eri alueilla Euroopassa. Saksassa laskurahojen käyttö yleistyi 1400-luvun alussa ja 1500-luvun puolivälistä alkaen niiden valmistus keskittyi Nürnbergiin. Nürnbergiläisiä laskurahoja vietiin runsaasti muihin maihin 1500- ja 1600-luvuilla."

täältä voi katsoa millaisia niitä on ollut:

http://www.mernick.org.uk/leadtokens/

Onko löytynyt Suomesta

Satakunnastahan tuo.

Mielenkiintoinen ja hyvä linkki, mutta nopeasti katsottuna nuo on kaikki lyijystä. Hyvin saman tyylisiäkin jopa.

Analysoin tämän triquetran lähes puhtaaksi hopeaksi...

Tällästä tuli Tuukalta:
Raha on saksalainen ja 1000-luvun alusta. Lyöntipaikkaa ei tiedetä, mutta
rahan lyöttäjä on ilmeisesti muuan kreivi Thietmar (k. 1048) Ala-Saksin
alueella.

Ja heti googlaamalla tällästä:

http://www.mcsearch.info/search.html?se ... 3A109481#0

Mihin tarvitsee Tanskan johtavia tutkijoita kun meillä on Tuukka Hieno löytö iipe!

Näin on kyllä Tuukka tietää

Hyvä että selvisi ja hieno löytö

Hieno ja harvinainen löytö. Onnittelut

Tuolla vissiin sama kolikko. Kuvat 80 ja 81.

http://www.royalnumismaticsociety.org/N ... iewicz.pdf

sivulla kuvan 80. kolikko Count Thietmar Billung (c.1025–35)
Obv.+HIADMERVZ Cross with pellets in angles
Rev. [ ]T¹ãOVIß Triquetra
Dannenberg, p. 483, no. 1291, 18.0 mm, 0.95g

Olisko kummaltakin puolelta reunan tekstit vaan sit kuluneet pois.


jeps, ja Tuukaltakin Tanskan kautta kiertänyt tarkempi tunnistus. Dannenberg, 1291...

On sillä tietoa!

Hieno on löytö Kyllä kelpais, jos ens kesänä pääsis 1400 luvulle?

Onnittelut,hieno vanha löytö,se kertoo paikan historiaa,onko ollut kenties kauppapaikka lähellä?Potentialinen paikka jatkoa ajatellen.
Ei kumminkaan uskoisi olevan puhdasta hopeaa,näyttäisi että olisi jotain muutakin mukana,jos vertaa vaikka löydettyihin arabialaisiin.
No,kuukauden päästä on jo täys tohina päällä

Ag 92,65%
Fe 5,39%
Au 0,73%

Ja vielä pienempiä pitoisuuksia muita...

Nämä siis X-met 3000tx, X-ray tube based XRF alloy analysaattorilla.
Voisin mahdollisesti mittailla myös kanssaharrastajille erinäisiä kikkareita...?!

raiban kirjoitti:Onnittelut,hieno vanha löytö,se kertoo paikan historiaa,onko ollut kenties kauppapaikka lähellä?Potentialinen paikka jatkoa ajatellen.
Ei kumminkaan uskoisi olevan puhdasta hopeaa,näyttäisi että olisi jotain muutakin mukana,jos vertaa vaikka löydettyihin arabialaisiin.

Muistuttaa ihan "pelto-juuhaneita" eli varmaan jotakin hopean sekoitusta.

raiban kirjoitti:No,kuukauden päästä on jo täys tohina päällä

Näinköhän. Äsken ryöpsähti taas 5 senttiä lisää lunta

tekiskö tuo raudan läsnäolo tuon patinoitumisen?

Onnittelut!

Kovan luokan löytö

Tuossa tuo vielä meikäläisen saksalainen samoilta ajoilta,pitäisi olla varmaankin sama hopeapitoisuus?

iipe kirjoitti:tekiskö tuo raudan läsnäolo tuon patinoitumisen?

Varmasti vaikuttaa patinoitumiseen, liekö sitten piru ainoa, joka tietää prosessista tarkemmin...! Päällisin puolin patina näyttää Cu- pohjaiselta.

Ei tule heti mieleen, miten ja mistä tuollainen määrä puhdasta rautaa on voinut liueta hopean seosaineeksi? Onko mahdollista, että analysaattori näyttäisi jostain syytä väärin...?

luulisi tuon hopea pitoisuuden olevan raibanin rahan kanssa suht sama, mutta onhan ne nyt ulkoisesti aivan eri maata.
Tuota mun löytöäni ei ole kuin kraana vedellä huuhdeltu, joten se olisi saattanut pienellä hinkkaamisella tuosta radikaalisti muuttuakkin.

Käyttämäni analysaattori on kalibroitu ja varmasti laatu peli, joten sen heittoon en oikein usko. Koulutuksen kyseiseen vehkeeseen saaneena, en myöskään usko itsekkään mitenkään mokanneeni, mutta esim. suht pinnastahan tuo pitoisuudet mittaa..? Tuo raudan näkyminen analyysissä kyllä selittäisi mielestäni eron esim raibanin rahaan.

(kuva ei mielestäni värejä vääristä.)

Tällaista huippulöytöä katsellessa alkaa tonkimishimo kasvamaan
Mahtava löytö niin läheltä,mutta kuitenkin niin "kaukaa"
Jälleen kerran onnittelut satakuntaan!

iipe kirjoitti:luulisi tuon hopea pitoisuuden olevan raibanin rahan kanssa suht sama, mutta onhan ne nyt ulkoisesti aivan eri maata.
Tuota mun löytöäni ei ole kuin kraana vedellä huuhdeltu, joten se olisi saattanut pienellä hinkkaamisella tuosta radikaalisti muuttuakkin.

Käyttämäni analysaattori on kalibroitu ja varmasti laatu peli, joten sen heittoon en oikein usko. Koulutuksen kyseiseen vehkeeseen saaneena, en myöskään usko itsekkään mitenkään mokanneeni, mutta esim. suht pinnastahan tuo pitoisuudet mittaa..? Tuo raudan näkyminen analyysissä kyllä selittäisi mielestäni eron esim raibanin rahaan.

(kuva ei mielestäni värejä vääristä.)

Ok, kannattaisi ehkä tehdä uusi mittaus siinä vaiheessa, kun ja jos puhdistat patinan pois...

täähän on museolla jo.

Kaunis ku mikä ...Ja ONNEA !! Ei tollasista voi ku haaveilla

Noista arvoista tuli mieleen... minulla on mahdollisuus mitata kappaleen kaikki pitoisuudet atomin tarkkuudella radioaktiivissäteilyä käyttäen.

Todella hienoja kolikoita! en malta että pääsis ite tollasia kaivelemaan, pitäs ekana pellolle päästä.