Velipoika löysi puhtaasti vahingossa n. 10 vuotta sitten Heinolan Sepänniemestä 1700-lukulaisen Ruotsalaisen kolikon jonkinlaisilta raunioilta ilman minkäänlaisia etsimiä.
Raunioitynyt perustus on aika laaja, joten kolikko tuskin on ainoa esine tuolla alueella. Samoilla nurkilla on muitakin raunioita. Muunmuassa Koskensaaressa joka tosin on jonkun matkailuyrittäjän omistuksessa.
Itsekin olen paikalla käynyt tutkiskelemassa ja tiedän raunioiden sijainnin. Koska en ole (enää) paikallisia, niin en pääse noita rantoja koluamaan.
Joku lähellä asuva voisi käydä vaivihkaa suorittamassa alustavia piippailuja. Tuskin se on niin epäilyttävää kun se että mennään lapioiden ja seulojen kanssa paikalle tietämättä mitä etsii ja mistä.
Heinolan Sepänniemi
. Saisi foorumillekkin tehtyä siitä kertomuksen kuvilla höystettynä. 
Varmaan tämän jo tiesittekin, ja olette ottaneet fiksuina asiasta selvää, mutta hyvä kohta muistuttaa muita lukijoita parista asiasta.. 
- Vanhat rauniot ovat lain mukaan kiinteitä muinaisjäännöksiä, eikä niihin saa mennä kaivamaan.
- Museoviraston rekisteriportaalista löytyy jokaisen kunnan alueelta lista tunnetuista muinaisjäännöksistä. Listaa kannattaa huolella tutkia ja sitten vasta hutkia. Esimerkiksi mainitun Heinolan Koskensaaren eteläkärjessä näyttäisi olevan ajoittamaton, tutkimaton kiviröykkiö.
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... fault.aspx
- Vanhat rauniot ovat lain mukaan kiinteitä muinaisjäännöksiä, eikä niihin saa mennä kaivamaan.
- Museoviraston rekisteriportaalista löytyy jokaisen kunnan alueelta lista tunnetuista muinaisjäännöksistä. Listaa kannattaa huolella tutkia ja sitten vasta hutkia. Esimerkiksi mainitun Heinolan Koskensaaren eteläkärjessä näyttäisi olevan ajoittamaton, tutkimaton kiviröykkiö.
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... fault.aspx
Teknetics T2, Vibra-Probe 570
Usko pois ,mutta ei käynnyt edes mielessä. Onko noille millekkään listassa mainituille paikoille mitään asiaa ?Hannu kirjoitti:Varmaan tämän jo tiesittekin, ja olette ottaneet fiksuina asiasta selvää, mutta hyvä kohta muistuttaa muita lukijoita parista asiasta..
- Vanhat rauniot ovat lain mukaan kiinteitä muinaisjäännöksiä, eikä niihin saa mennä kaivamaan.
- Museoviraston rekisteriportaalista löytyy jokaisen kunnan alueelta lista tunnetuista muinaisjäännöksistä. Listaa kannattaa huolella tutkia ja sitten vasta hutkia. Esimerkiksi mainitun Heinolan Koskensaaren eteläkärjessä näyttäisi olevan ajoittamaton, tutkimaton kiviröykkiö.
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... fault.aspx
Voi perskele, onko viraston jäbät jo tuonnekin kerinneet...? Kävin koko listan läpi, ja jouduin tuumaamaan ettei tuossakaan kaupunkipahasessa enää ole montaa paikkaa "vapaana".
Tuon Koskensaaren tiesinkin jo tutkitun virallisesti, mutta en näköjään edes ole löytänyt kaikkea siitäkään saarelmasta vaikka miten olen tuota länttiä silmäillyt. Ehken vain osaa erottaa maastosta noita rakennelmia. Tuollahan oli pienestä saarestakin löydetty vaikka mitä.
Sepänniemen rauniot ovat aika "uusia", enkä ainakaan löytänyt niistä mainintaa tuolta listalta. Tosin, moni muukin paikka oli eri nimellä tuolla kun millä niitä paikallisittain kutsutaan. Selvitystyö jatkukoon.
Muutenkin, monen ihmettelemäni rakennelman tiedot löytyi nyt tuosta listasta, joten olen ainakin kuvaannollisesti nyt hieman viisaampi...
Tuon Koskensaaren tiesinkin jo tutkitun virallisesti, mutta en näköjään edes ole löytänyt kaikkea siitäkään saarelmasta vaikka miten olen tuota länttiä silmäillyt. Ehken vain osaa erottaa maastosta noita rakennelmia. Tuollahan oli pienestä saarestakin löydetty vaikka mitä.
Sepänniemen rauniot ovat aika "uusia", enkä ainakaan löytänyt niistä mainintaa tuolta listalta. Tosin, moni muukin paikka oli eri nimellä tuolla kun millä niitä paikallisittain kutsutaan. Selvitystyö jatkukoon.
Muutenkin, monen ihmettelemäni rakennelman tiedot löytyi nyt tuosta listasta, joten olen ainakin kuvaannollisesti nyt hieman viisaampi...
Mikähän muuten yleensäkään on tuollaisen suojellun raunion ikä? Toki merkittävät rakennukset ja niiden rauniot on jollain tapaa "merkattuja", mutta entä esimerkiksi 100-200 vuotta vanhat asuintalojen rauniot?
Otinpa aiemmasta asiasta muuten kunnolla selvää... juuripa tuossa tekstissä mainitun niemenkärjen tienoilta velipoika löysi tuon kolikon.
Lainaus pdf-dokumentista.
OTSIKKO:
HEINOLAN KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO
HISTORIA, NYKYTILA JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA - KESKUSTAN PUISTOT JA RANNAT
Teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtiosasto, Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma
Kulttuurimaiseman suojelu ja hoito MA-94.344
Anna Bergman, Mervi Hokkanen, Sirkka-Liisa Seppälä, Satu Siltanen
Sivulla 17 on tiivistelmä Sepänniemen historiasta.
Sepänniemi kytkeytyy Jyrängön virran varhaisimpaan
kyläasutukseen. Osa kylän taloista sijaitsi 1770-luvunkarttojen mukaan
niemen kärjessä kohoavalla kalliomäellä, mäen poikki kulkevan
Savontien molemmin puolin. Vuoden 1806 (Burman?) karttaan on
merkitty uuden residenssin alueelta Perspektiivin suuntainen silta
Sepänniemeen. Niemen lounaisosaan on merkitty teksti ”Jyrängö
by” ja runsaasti rakennuksia. Kylä on sijainnut näkyvällä paikalla
virtaan työntyvässä niemessä. Varhaisin asutus saattaakin periytyä
jo rautakaudelta, vaikka mitään löytöjä ei Niemelän tapaan alueelta
olekaan tiedossa. Joka tapauksessa voidaan olettaa, että kylä on
muodostunut viimeistään keskiajalla ja ollut laajimmillaan 1700-luvun
lopulla. Paikalla on ollut myös strategista merkitystä. Tähän viittaa mäen
korkeimmalla kohdalla maastossa selvästi erottuva kivivallitus. Paikalta
on erittäin hyvä näkyvyys vesistöön ja rakennelma onkin tulkittu
linnoitusjäännökseksi. Mikäli kyseessä on linnoitus, sotahistoriallisin
perustein sen rakentaminen olisi ollut tarpeellista vuosien 1743 ja
1809 välisenä aikana. Cederberg (1948:62) viittaa perimätietoon,
jonka mukaan Sepänniemessä olisi ollut linnake tai varustus ja pitää
todennäköisimpänä ajankohtana Kustaan sodan vuosia 1788–1790.
Tällöin Heinolan seutu kuului rajavyöhykkeeseen, jonne ruotsalaisten
tiedetään rakentaneen runsaasti kenttälinnoituksia. Linnoitustulkintaa
tukee myös sijainti poliittisesti tärkeän idäntien varressa. Tällöin
linnoituksen puolustussuunta ampuma-aukkoineen olisi ollut koilliseen
vesistön ja venäläisten oletetun tuloreitin suuntaan. Samalla se olisi
suojannut mäen lounaispuolelle jäävää asutusta. Rakennelmaa ei ole
merkitty Kuninkaankarttaan.
Sivulla 20 .
Suuri Savontie on syntynyt viimeistään 1400- luvulla
Olavinlinnan rakentamisen aikoihin. Alun perin tie on ollut
ratsupolku Hämeenlinnasta Olavinlinnaan. Tie kulkee Heinolan läpi
Sepänniemen kautta nykyiseen Möljänpuistoon.
Otinpa aiemmasta asiasta muuten kunnolla selvää... juuripa tuossa tekstissä mainitun niemenkärjen tienoilta velipoika löysi tuon kolikon.
Lainaus pdf-dokumentista.
OTSIKKO:
HEINOLAN KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO
HISTORIA, NYKYTILA JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA - KESKUSTAN PUISTOT JA RANNAT
Teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtiosasto, Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma
Kulttuurimaiseman suojelu ja hoito MA-94.344
Anna Bergman, Mervi Hokkanen, Sirkka-Liisa Seppälä, Satu Siltanen
Sivulla 17 on tiivistelmä Sepänniemen historiasta.
Sepänniemi kytkeytyy Jyrängön virran varhaisimpaan
kyläasutukseen. Osa kylän taloista sijaitsi 1770-luvunkarttojen mukaan
niemen kärjessä kohoavalla kalliomäellä, mäen poikki kulkevan
Savontien molemmin puolin. Vuoden 1806 (Burman?) karttaan on
merkitty uuden residenssin alueelta Perspektiivin suuntainen silta
Sepänniemeen. Niemen lounaisosaan on merkitty teksti ”Jyrängö
by” ja runsaasti rakennuksia. Kylä on sijainnut näkyvällä paikalla
virtaan työntyvässä niemessä. Varhaisin asutus saattaakin periytyä
jo rautakaudelta, vaikka mitään löytöjä ei Niemelän tapaan alueelta
olekaan tiedossa. Joka tapauksessa voidaan olettaa, että kylä on
muodostunut viimeistään keskiajalla ja ollut laajimmillaan 1700-luvun
lopulla. Paikalla on ollut myös strategista merkitystä. Tähän viittaa mäen
korkeimmalla kohdalla maastossa selvästi erottuva kivivallitus. Paikalta
on erittäin hyvä näkyvyys vesistöön ja rakennelma onkin tulkittu
linnoitusjäännökseksi. Mikäli kyseessä on linnoitus, sotahistoriallisin
perustein sen rakentaminen olisi ollut tarpeellista vuosien 1743 ja
1809 välisenä aikana. Cederberg (1948:62) viittaa perimätietoon,
jonka mukaan Sepänniemessä olisi ollut linnake tai varustus ja pitää
todennäköisimpänä ajankohtana Kustaan sodan vuosia 1788–1790.
Tällöin Heinolan seutu kuului rajavyöhykkeeseen, jonne ruotsalaisten
tiedetään rakentaneen runsaasti kenttälinnoituksia. Linnoitustulkintaa
tukee myös sijainti poliittisesti tärkeän idäntien varressa. Tällöin
linnoituksen puolustussuunta ampuma-aukkoineen olisi ollut koilliseen
vesistön ja venäläisten oletetun tuloreitin suuntaan. Samalla se olisi
suojannut mäen lounaispuolelle jäävää asutusta. Rakennelmaa ei ole
merkitty Kuninkaankarttaan.
Sivulla 20 .
Suuri Savontie on syntynyt viimeistään 1400- luvulla
Olavinlinnan rakentamisen aikoihin. Alun perin tie on ollut
ratsupolku Hämeenlinnasta Olavinlinnaan. Tie kulkee Heinolan läpi
Sepänniemen kautta nykyiseen Möljänpuistoon.
Tervehdys! Piti oikein rekisteröityä kommentoimaan ,kun on tuolla Sepänniemessä muutaman kerran tullut etsiskeltyä.Paikan löysin aikanaan juuri vanhoista kartoista.Ne alueella näkyvät rauniot ovat suurimmaksi osaksi vain viljelyröykkiöitä ja uudehko (1800-1900-luku) kellarin raunio. Vanhempien rakennusten sijat erottuvat huonommin mutta etsivä nekin voi löytää.Se linnoite on sitten asia erikseen,iso maavalli,joka on merkitty opastekyltillä.Sieltä en ole kehdannut tonkia,mutta muualta on löytynyt 6 kpl noita ruotsin kuparikolikoita vv.1718-1778,pari kymmenpennistä 1860-luvulta ja jotain pikkusälää,lähes kaikki vanhan tien varrelta ja entisestä lauttarannasta.Lisäksi löytyi käsikranaatti vuodelta -18,sytytin ei ollut paikallaan,joten uskalsin nakata sen Kymeen.Kaikki on muuten löytynyt aika pinnasta,koska en viitsi kaivaa lapiolla.Jäänpä mielenkiinnolla odottelemaan muiden kokemuksia alueesta.
Joku rohkea sentään käynyt koluamassa Sepänniemeäkin. Tuo lauttaranta olisi varmaan mielenkiintoista käydä läpi, kun siellä on kuitenkin rahan kanssa pelattu kun on maksettu lautturille maksua. Tosin, jos läntti on rauhoitettu niin eihän sinne ole asiaa.
Toinen mielenkiintoinen alue on Vierumäki. Pelkästään Härkälän kylässä on 1700-luvulla ollut ainakin kolme kievaria ja muutoinkin seutu on ollut siihen aikaan Heinolan varakkainta.
Härkälä oli Savoon ja Viipuriin johtavien teiden solmukohdassa ja kulkijoita sen vuoksi runsaasti. Kuulotiedon mukaan varakkaita kulkijoita olisi tuolla ryöstelty ja saaliit piilotettu loputtomiin metsiin. Tämän tien tarkkaa sijaintia en prikulleen tiedä.
Muutoinkin muunmuassa Korkeen kylän ja Nastolan välimaastosta on olemassa monenmoisia tarinoita juuri rahakätköistä, ryöstelijöistä ja veronkiertäjistä jotka piilottivat arvoesineitä pitkinpoikin kantojen koloihin.
Onko täällä päin ketään ikinä käynyt?
Tien varressa melkein ensimmäisenä Vierumäestä lähtiessä asui ennen tuttavaperhe, ja heidän pihamaaltaan oli löytynyt jotain esineitä jonka vuoksi viemäri- ja vesiputkiremontti oli keskeytetty alustavien tutkimusten ajaksi... olin tuon tarinan kuullessani niin nuori etten muista lainkaan minkä laisista esineistä puhuttiin, enkä osaa sanoa oliko metalliesineitä vai jotain muuta. Myöhemmin kuulopuheet kertoivat että olisi löydetty ihmisluita.
Täytyy taas syynätä läpi tuo muinaismuistilista jotta tietää mitä tällä välillä yleensäkään edes on. Oma tietoni perustuu lähinnä kuulopuheisiin, ja kirjaan Heinolan pitäjän historia.
Toinen mielenkiintoinen alue on Vierumäki. Pelkästään Härkälän kylässä on 1700-luvulla ollut ainakin kolme kievaria ja muutoinkin seutu on ollut siihen aikaan Heinolan varakkainta.
Härkälä oli Savoon ja Viipuriin johtavien teiden solmukohdassa ja kulkijoita sen vuoksi runsaasti. Kuulotiedon mukaan varakkaita kulkijoita olisi tuolla ryöstelty ja saaliit piilotettu loputtomiin metsiin. Tämän tien tarkkaa sijaintia en prikulleen tiedä.
Muutoinkin muunmuassa Korkeen kylän ja Nastolan välimaastosta on olemassa monenmoisia tarinoita juuri rahakätköistä, ryöstelijöistä ja veronkiertäjistä jotka piilottivat arvoesineitä pitkinpoikin kantojen koloihin.
Onko täällä päin ketään ikinä käynyt?
Tien varressa melkein ensimmäisenä Vierumäestä lähtiessä asui ennen tuttavaperhe, ja heidän pihamaaltaan oli löytynyt jotain esineitä jonka vuoksi viemäri- ja vesiputkiremontti oli keskeytetty alustavien tutkimusten ajaksi... olin tuon tarinan kuullessani niin nuori etten muista lainkaan minkä laisista esineistä puhuttiin, enkä osaa sanoa oliko metalliesineitä vai jotain muuta. Myöhemmin kuulopuheet kertoivat että olisi löydetty ihmisluita.
Täytyy taas syynätä läpi tuo muinaismuistilista jotta tietää mitä tällä välillä yleensäkään edes on. Oma tietoni perustuu lähinnä kuulopuheisiin, ja kirjaan Heinolan pitäjän historia.
Käsittääkseni vain tuo linnoitusalue on rauhoitettu.Sepänniemessähän on jokin aika sitten rakennettu talojakin osittain sen vanhan asutuksen paikalle,joten tuskin tässä sentään lusimaan joutuu. Luin muuten jostain,että Nynäsin kartano olisi ollut alunperin Sepänniemessä ja muutettu nykyiselle paikalleen Myllyojalle 1700-luvun jälkipuoliskolla.Alkuperäinen kartano on voinut rappeutua ison vihan aikana,silloinhan venäläiset purkivat lauttatarpeiksi ainakin Niemelän kartanon virran vastarannalta nyk.hotelli Kumpelin paikalta.Johonkin varakkaampaan asutukseen voisi kyllä viitata löytämäni hopealusikan kappale,tokkopa hopeaa ihan joka torpassa oli.
Tuo Vierumäki on minulla jäänyt vielä pariin koeluontoiseen käyntiin ,kiinnostavia paikkoja kun Heinolassa riittää..
Tuo Vierumäki on minulla jäänyt vielä pariin koeluontoiseen käyntiin ,kiinnostavia paikkoja kun Heinolassa riittää..
Son totta, tuossa pienessä kaupungissa on vuosisatojen saatossa tapahtunut paljon... ja tapahtuu edelleen.
En nyt ala penkomaan kirjoja tuon Kumpelin seudun historian selvittämiseksi, mutta kyllä tuokin tasan tarkalleen on kansissa tuolla hyllyssä. Omistan Heinolan historiaa käsitteleviä kirjoja vinon pinon ja kansiollisen vanhempien ja isovanhempien puheista kirjoitettuja muistiinpanoja, sekä kuulopuheita isoiso-, ja isoisoisovanhempien ajoilta. Suurin osa muistiinpanoista tosin on omaa sukua koskevia.
Näistä sivuillani (linkki) mainituista en vain löydä mitään tietoa. Asun niin kaukana, etten viitsi lähteä penkomaan päiväkausiksi Itä-Hämeen arkistoa.
http://koti.mbnet.fi/h_j/fin/reissut/hlahylky.shtml
En nyt ala penkomaan kirjoja tuon Kumpelin seudun historian selvittämiseksi, mutta kyllä tuokin tasan tarkalleen on kansissa tuolla hyllyssä. Omistan Heinolan historiaa käsitteleviä kirjoja vinon pinon ja kansiollisen vanhempien ja isovanhempien puheista kirjoitettuja muistiinpanoja, sekä kuulopuheita isoiso-, ja isoisoisovanhempien ajoilta. Suurin osa muistiinpanoista tosin on omaa sukua koskevia.
Näistä sivuillani (linkki) mainituista en vain löydä mitään tietoa. Asun niin kaukana, etten viitsi lähteä penkomaan päiväkausiksi Itä-Hämeen arkistoa.
http://koti.mbnet.fi/h_j/fin/reissut/hlahylky.shtml
"I reject your reality and substitute my own."
Pulinaa plooturahoista: http://www.hjsc.org/fin/plootu.html
Vanhin piippiraha: 20c 1999.
Pulinaa plooturahoista: http://www.hjsc.org/fin/plootu.html
Vanhin piippiraha: 20c 1999.