Kultaseppä kirjoitti:Silmämäärin arviointi on tosiaan kuvien perusteella hankalaa, aika usein jopa mahdotonta. Voihan tuo olla aivan hyvin keskiajalta...! Niillä kulmilla kulttuurikerros on helposti 1–2 m luokkaa keskiajalta lukien. Rakennustöissä on siirretty vuosisatojen kuluessa isoja maamassoja paikasta toiseen, vaikka maa vaikuttaisi koskemattomalta.
Lenkki on jätetty avoimeksi, joten se ei ehkä kestäisi miekkaa ym. raskaampaa asetta. Liuskan väliin pujotettiin nahkavyö, jota ratkaisua sepät käyttivät vielä niinkin myöhään kuin 1930-luvulla ja kukapa tietää, ehkä vieläkin... Koristeluun näyttäisi käytetyn pakotuspunsseleita (tai katkennut puukonterä/viila ja naula), joten helan on voinut valmistaa myös kaupungissa toiminut kultaseppä jo 1300-luvun puolivälissä. Vaikka vanhimman tunnetun saksalaissyntyisen mestarin leima löytyykin vasta 1500-luvun lopulta (Jacob Heffner 1599–1612), ei se todista mitään teoriaa vastaan, sillä arkipäiväisiä epäjalosta metallista valmistettuja esineitä ei joka tapauksessa leimattu kuin poikkeustapauksissa.
Hyvää analyysiä sinulta. Maamassoja on lähialueella siirrelty paljon paikoista toisiin ja kulttuurikerroskin voi usein olla hyvinkin paksu (linnamäeltäkin on muuten otettu hiekkaa esim. tientekoa varten vuosisatojen ajan, ennenkuin hiekanotto lopulta kiellettiin).
Tässä on nyt kuitenkin kysymyksessä pappilanniityn yläosa, jonka kohdalla ei tiedetä koskaan olleen minkäänlaisia rakennuksia.
Niityn pinnalta on joka tapauksessa muutama vuosikymmen takaperin otettu multamaata paikoitellen jopa 50 cm kerros seurakunnan tarpeisiin, joten voi tietysti olla, että mahdolliset rakennusten jäänteet ovat tuhoutuneet silloin.
Fisher F75, Deep Tech Vista Relic, Fisher F70, Golden Mask 3, Tecnetics G2, Garrett ACE 150.
Vanhin metalliesinelöytö Suomesta: Roomalaisaikainen rannerengas
