Tervehdys ihmiset.
Keväällä hankin piipparin ja hetimiten kelin salliessa aloin ottamaan tuntumaa tähän harrastukseen. Muutaman reissun ja monen kaivetun kuopan jälkeen alkaa homma luistaa. Piippariin asetukset on saatu kohdalleen ja korva tunnistaa jo signaalista minkälainen kohde maan alla lymyää. Kaivettujen kuoppien kokokin on pienentynyt kun osaa paremmin pinpointata tarkan sijainnin.
Löydöt olivat heikkoja viime viikkoon asti, kunnes pellosta kaivetun savipaakun sisältä tipahti tuo 5 kopeekkaa vuosimallia 1833. Tai siltä se ainakin minun silmään näyttää. Sen jälkeen hyviä löytöjä onkin tullut tasaiseen tahtiin. Kolme 5 pennistä, yksi penni, ja yksi tunnistamattomaan kuntoon syöpynyt kolikko(?). Kaikki reilusti yli sata vuotta vanhoja.
Tällä kokemuksella voin todeta että metallinetsinnässä pätee paremmin kiinteistönvälityksestä tuttu hokema "location, location, location!". Itse saan kovimmat kiksit paitsi itse löydön esiin kaivamisesta, niin juuri taustatutkimuksesta. Netistä ja kirjastosta pääsee alkuun, mutta ehdottomasti paras tietolähde metsästyspaikkaa etsiessä on paikallisten ihmisten suullinen perimätieto.
Nämä kolikot on kaikki löydetty vanhan (nykyisen suvun hallussa 1600-luvulta, asutusta paikalla ollut ammoisista ajoista) maalaistalon mailta, jonka vieressä sijaitsee paikallinen kirkko. Paikalta löytyi myös paljon sisälissodan aikaista sotaromua, sillä tilan päärakennus oli tuolloin punakaartin päämaja ja viereisen kirkon tornissa sijaitsi konekivääripesäke. Väkivalloin joutuivat valkoiset ajamaan punaiset pois.
Tänä iltana ehkäpä lähden taas piippailemaan, onkin paljon hyviä paikkoja mitä pitäisi koluta!
Happy hunting...
Todella hyvän etsimen olet ostanut,ainakin jos arvosteluja katsoo. 
Vaikka 3 kertaa luin jutun jos se on siellä jossain 
