Viime vuoden alkupuolella aloin seurata näitä sivuja. Se alkoi vaikuttaa terveyteen: Syke nuosi ja verenpaine nousi ja vähitellen alkoi himottaa. Eikä aikaakaan, kun vanha (78v) äijä oli koukussa.
Piti hankkia omat laitteet. Heinäkuun puolessavälissä sitten sain huispaimen ja suurin toivein menin maastoon. Tulokset eivät ollet lähelläkään toiveita. Viime vuoden tulos oli 70 centtiä ja 50 penniä
sekä hyvin syöpynyt Nikolai II 5 penniä, jonka vuosiluvustakaan ei saa selvää.
Puupäitten ja räkäpäitten hylsyjä kymmenkunta, yksi rynkyn hylsy sekä roinaa.
Onkohan maastossa yhtään aluetta jossa ei olisi korkkeja?
No, onko olo yhtään helpottunut? Syke ja paine ovat laskeneet normaaleiksi, mutta tilalle on tullut
aikamoinen kateus, miksen minä, kun nuo toiset
Tämän vuoden saalis on 5p 1967---, ei paljon hymyilytä.
Eiköhän aarteet vähän parane, kun saa nuo lupa-asiat kuntoon.
Korkeita piippejä kaikille.
) aikaa tähän harrastukseen on yllin kyllin. Olen huomannut että historia on alkanut kiinnostamaan tämän harrasteen ohella tosi paljon. Tänäänkin kävin kankaalla, missä todistettavasti on isovihan aikaan kahakoineet suomalaiset ja venäläiset. Suomalaiset oli tämän kahakan jopa voittaneet. Mitään tuohon tapaukseen viittaavaa en löytänyt ja metsäkin oli vielä osittain lumenpeitossa. Tämän lisäksi parhaimmat piipaukset oli niin syvällä etten viitsinyt pienellä kaivurilla niitä alkaa tonkia. Mukavaa että tämä harrastus kiinnostaa myös sinunlaisia jo miehen ikään ehtineitä huispaajia! Hyvää etsintäkautta sinulle ja kyllä niitä hyviä löytäjäkin vielä tulee kun jaksaa vain etsiskellä! 
Ei siellä ole sitten yhtään mitään muutakaan 
