Suunnittelen laitetta jolla voisi mitata pienen kappaleen tilavuuden riittävällä tarkkudella materiaalin analysoimiseksi. Mielessä on käyttää veteen upottamista mutta harkinnan alla on järjestely jolla pienen syrjäytetyn vesimäärän tilavuus saadaan luetuksi. Siihen tarvitaan asteikolla varustettu lasiputki ja näyteastia johon kappale asetetaan. Ongelma on vain siinä että avoimia astioita käytettäessä tuo ei toimi. Ajattelin eräänlaista mäntäsysteemiä jossa olisi näyteastia ja sen päällä kansi joka olisi sopivan painava. Kannesta ylös lähtisi tuo lasiputki. Kun näyteastia olisi täynnä vettä ilman kappaletta ja kansi asetettaisiin paikalleen se omalla painollaan nostattaisi vesipatsaan tiettyyn korkeuteen lasiputkessa. Tämä olisi alkukalibrointi. Sitten asetettaisiin mitattava kapppale näyteastiaan ja laitettaisiin kansi taas paikalleen. Järkeilyni mukaan vesipatsas nousisi nyt korkeammalle ja sen tason erotuksesta voisi laskea tilavuuden.
Onko jollain helpompi ratkaisu? Tähän saattaa olla olemassa ihan triviaali tapa jota en vain osaa ajatella.
Esineen tilavuuden maaritys
Esineen tilavuuden maaritys
Vitae pars historia est.
Ostin äskettäin netin postimyynnistä kolme erikokoista laboratoriomittalasia.
Lisäksi minulla on digitaalinen vaaka.
Vettä vain mittalasiin jonkun verran, lukema muistiin ja esine sisään. Uusi lukema muistiin ja paino/mittalasilukemien ero on tiheys.
Tässä tapauksessa se oli vähän vajaa 9, joten löytämäni metallimöykky ei ollut hopeata (hopea=10,4 muistaakseni).
Postimyyntiliike oli Bebek ja kolme mittalasia oli 15€, lisäksi postikulut 13€.
Vielä täytynee ostaa yksi suurempi mittalasi suurempia möykkyjä varten.
Lisäksi minulla on digitaalinen vaaka.
Vettä vain mittalasiin jonkun verran, lukema muistiin ja esine sisään. Uusi lukema muistiin ja paino/mittalasilukemien ero on tiheys.
Tässä tapauksessa se oli vähän vajaa 9, joten löytämäni metallimöykky ei ollut hopeata (hopea=10,4 muistaakseni).
Postimyyntiliike oli Bebek ja kolme mittalasia oli 15€, lisäksi postikulut 13€.
Vielä täytynee ostaa yksi suurempi mittalasi suurempia möykkyjä varten.
Terve,
Samoilla jäljillä kuljemme. Itse vain päissäni ajattelin että jos kappale on kovin pieni, niin upotusastian pinnankorkeuden ero on niin vähäinen että se ei kenties ole luettavissa. Mutta jos astia on sopivan "tiukka" näytekappaleeseen nähden, eli siis pohjan alaltaan mahdollisimman pieni, niin silloin ero varmaankin muodostuu riittäväksi.
Tuosta hopeasta, onhan sitä monina pitoisuuksina kuten kultaakin. Ehkä se oli seoshopeaa?
Samoilla jäljillä kuljemme. Itse vain päissäni ajattelin että jos kappale on kovin pieni, niin upotusastian pinnankorkeuden ero on niin vähäinen että se ei kenties ole luettavissa. Mutta jos astia on sopivan "tiukka" näytekappaleeseen nähden, eli siis pohjan alaltaan mahdollisimman pieni, niin silloin ero varmaankin muodostuu riittäväksi.
Tuosta hopeasta, onhan sitä monina pitoisuuksina kuten kultaakin. Ehkä se oli seoshopeaa?
Vitae pars historia est.
Itse toteuttasin tuollaisen tilavuusmittahärpättimen niin, että mitta-altaan pohjasta lähtisi putki/letku joka menisi asteikkoputkeen.
Tarpeeksi pitkä ja ohkanen lasiputki johon merkkasi asteikon, niin mittatarkkuus säilyisi pienilläkin kappaleilla, mutta silti olisi koko altaan fyysinen koko hyödynnettävissä.
Tarpeeksi pitkä ja ohkanen lasiputki johon merkkasi asteikon, niin mittatarkkuus säilyisi pienilläkin kappaleilla, mutta silti olisi koko altaan fyysinen koko hyödynnettävissä.