DD-kelan keilan leveyden mittaaminen?
DD-kelan keilan leveyden mittaaminen?
Tuli tässä mieleen että mitenköhän voisi mitata eri laitteiden DD-kelojen etsintäkeilan leveyttä. Jollain simppelillä testillä sen saanee selville mutta nyt ei aivot kulje tähän aikaan päivästä. Ideoita?
t. patti
t. patti
Fisher F5
Excalibur 2
GM3
- Gold found is four times as sweet as gold bought
Excalibur 2
GM3
- Gold found is four times as sweet as gold bought
Erittäin mielenkiintoinen aihe!
Saisiko sen kentän samalla tavalla näkyviin kuin mitä magneetit tekevät paperin päälle ripoitetulle hienolle rautajauheelle?
Tuskinpa se tuossa tieskan näytössä näkyisi?
Luulisi tuota jossain päin maailmaa jo testattukkin tai sitten se on yhtä mahdotonta kuin pierun värjääminen siniseksi.
Saisiko sen kentän samalla tavalla näkyviin kuin mitä magneetit tekevät paperin päälle ripoitetulle hienolle rautajauheelle?
Tuskinpa se tuossa tieskan näytössä näkyisi?
Luulisi tuota jossain päin maailmaa jo testattukkin tai sitten se on yhtä mahdotonta kuin pierun värjääminen siniseksi.
Noniin, sieltä tuli ekat hyvät ideat! Tuo vanhan putkinäytön/putkitelkkarin käyttö on kyllä erinomainen idea! Voisi muuten näkyäkin ja vielä jälkikuvana eli helppo ottaa valokuvaa kentästä. Täytyy etsiä jostain putkinäyttö...JK kirjoitti:Erittäin mielenkiintoinen aihe!
Saisiko sen kentän samalla tavalla näkyviin kuin mitä magneetit tekevät paperin päälle ripoitetulle hienolle rautajauheelle?
Tuskinpa se tuossa tieskan näytössä näkyisi?
t. patti
Fisher F5
Excalibur 2
GM3
- Gold found is four times as sweet as gold bought
Excalibur 2
GM3
- Gold found is four times as sweet as gold bought
Kotikonstein voisi kokeilla seuraavaa:
Otetaan riittävan pieni poimintakela johon indusoituvaa jännitettä mitataan oskilloskoopilla. Tätä kelaa sitten liikutellaan etsimen kelan kentässä ja mitatataan indusoituvaa jänitettä eri paikoissa. Näin saadaan ainikin jonkilainen käsitys kentän muodosta.
-TAZ-
Otetaan riittävan pieni poimintakela johon indusoituvaa jännitettä mitataan oskilloskoopilla. Tätä kelaa sitten liikutellaan etsimen kelan kentässä ja mitatataan indusoituvaa jänitettä eri paikoissa. Näin saadaan ainikin jonkilainen käsitys kentän muodosta.
-TAZ-
E-TRAC, AT-PRO, ACE 250.
TAZPOINT 1.0 (Home-made pinpointer), Pro pointer
Joku merkitön pikkulapio, TAZSCOOP 1.0
TAZPOINT 1.0 (Home-made pinpointer), Pro pointer
Joku merkitön pikkulapio, TAZSCOOP 1.0
"Kotikonstein"TAZ kirjoitti:Kotikonstein voisi kokeilla seuraavaa:
Otetaan riittävan pieni poimintakela johon indusoituvaa jännitettä mitataan oskilloskoopilla. Tätä kelaa sitten liikutellaan etsimen kelan kentässä ja mitatataan indusoituvaa jänitettä eri paikoissa. Näin saadaan ainikin jonkilainen käsitys kentän muodosta.
-TAZ-
t. patti
Fisher F5
Excalibur 2
GM3
- Gold found is four times as sweet as gold bought
Excalibur 2
GM3
- Gold found is four times as sweet as gold bought
Niin siis tää keilan leveyden mittaus tuli mulle mieleen siitä, kun TAZin kanssa tehtiin sitä naulatestiä. Taisit TAZ mainitakin, että E-tracissa on leveä keila ja sen takia etrac ei ole oikeen hyvä siinä testissä. Tämä sitten johti pohdintaan siitä, että miten keilan leveys vaikuttaa laitteen erottelukykyyn ja mitenköhän sen voisi mitata että voisi havainnollistaa eri laitteiden kelojen eroja. Nimittäin kokeilin yhtä top of the line etsintä tuolla 2 cm erottelua 5-pennistestillä minkä F5 suoritti puhtaasti mutta kalliimpi top dollar aite ei siitä selvinnyt. Yksi tekijä on tietysti prosessointinopeus mutta myös keilan leveys vaikuttaa, jos se on niin leveä, että molemmat kolikot ovat sen alueella samanaikaisesti.
Tuoss F5:ssä on DD-kelana se, jota kehutaan markkinoiden parhaaksi (ainakin Tekneticsin ja Fisherin laitteiden valmistaja kehuu
) ja kyllähän se hyvin toimiikin.
t. patti
Tuoss F5:ssä on DD-kelana se, jota kehutaan markkinoiden parhaaksi (ainakin Tekneticsin ja Fisherin laitteiden valmistaja kehuu
t. patti
Fisher F5
Excalibur 2
GM3
- Gold found is four times as sweet as gold bought
Excalibur 2
GM3
- Gold found is four times as sweet as gold bought
Kyllä luulisi näin äkkiseltään ajateltuna saavan. Ainoa ongelma on, näin oskilloskooppeja sen paremmin tuntematta, miten sitten mittaat sen leveyden/keilan muodon siitä "ilmatestistä".TAZ kirjoitti:Ai niinhän se olikin![]()
En kyllä ole varma saako noinkaan järkevää tulosta. No minäpä koitan tässä joku ilta saako tuolla menetelmällä mitään selville.
-TAZ-
t. patti
Fisher F5
Excalibur 2
GM3
- Gold found is four times as sweet as gold bought
Excalibur 2
GM3
- Gold found is four times as sweet as gold bought
Saahan tuosta ainakin ainakin selville missä kohtaa kelaa kenttä on voimakkaimmillaan. Mutta saako siitä selville keilan leveyttä, sitä en osaa sanoa.
Keilan leveyteen vaikuttaa varmaankin myös se, miten paljon kelan puoliskot ovat päällekkäin. Tätä ei taas monista keloista näe mitenkään.
-TAZ-
Keilan leveyteen vaikuttaa varmaankin myös se, miten paljon kelan puoliskot ovat päällekkäin. Tätä ei taas monista keloista näe mitenkään.
-TAZ-
E-TRAC, AT-PRO, ACE 250.
TAZPOINT 1.0 (Home-made pinpointer), Pro pointer
Joku merkitön pikkulapio, TAZSCOOP 1.0
TAZPOINT 1.0 (Home-made pinpointer), Pro pointer
Joku merkitön pikkulapio, TAZSCOOP 1.0
Niin tekee ja tuotahan onkin sitten melko mahdotonta mitata millään teknisellä laitteella, koska se toinen kela on passiivinen ja kuuntelee vain toista kelaa. vai vuorotteleeko ne lähettävänä ja vastaanottavana kelana vuoron perään? Pitänee vain heilutella esineitä kelan päällä ja visuaalisesti arvioida havaintokeilan leveyttä?TAZ kirjoitti: Keilan leveyteen vaikuttaa varmaankin myös se, miten paljon kelan puoliskot ovat päällekkäin. Tätä ei taas monista keloista näe mitenkään.
-TAZ-
t. patti
Fisher F5
Excalibur 2
GM3
- Gold found is four times as sweet as gold bought
Excalibur 2
GM3
- Gold found is four times as sweet as gold bought
Todella mielenkiintoinen aihe joka on muaki askarruttanu. Ois muuten aikka huippu juttu jos saisitte kehiteltyä mittaustavan. Vois olla mielenkiintoa ihan ulkomaita myöten.
Kuten Patti mainitsi niin tämä keilan leveys vaikuttaa varmasti etsimen selviytymiseen näistä tiukoista naulatesteistä.
Ongelmaksi mittauksessa saattaa muodostua se että ratkasevaa ei ole lähettävän keilan leveys vaan vastaanottavan. Herkkyyssäätö myös vaikuttaa tähän. Esimerkiksi Deussissa olen huomannut että kun lisää herkkyyttä paljon niin tuntuu kuin nopeus kärsisi. Tätä en tietysti ole pystynyt mitenkään kokeellisesti testaamaan mutta semmonen mutu tuntuma on.
Tuosta vois päätellä myös yhden asian miks tracci ei niin hyvin selvinnyt naulatestistä. Sehän on tunnetusti syvältä löytävä laite eli ilmeisesti sen herkkyys on suuri jolloin tunnistuskeilakin ois leveä. Omasta kokemuksesta tiedän että lähetysteho harvoin on se ratkaiseva tekijä. Hankalissa paikoissa olen löytänyt esineitä syvemmältä deussilla kun olen vähentänyt lähetystehoa ja lisännyt herkkyyttä.
Jos joku viittis niin vois kokeilla tuota tracciä uudestaan pienemmällä herkkyydellä. Se vois antaa lisää uskottavuutta tuolle mun ajatukselle. Lisäks en muista pystyikö tracissä vähentämään sen käyttämien kanavien määrää. Jos pystyy niin parantaisko se tulosta.
Tästä vähä rasvaa rattaisiin asiassa joka kyllä kannattais selvittää.
Kuten Patti mainitsi niin tämä keilan leveys vaikuttaa varmasti etsimen selviytymiseen näistä tiukoista naulatesteistä.
Ongelmaksi mittauksessa saattaa muodostua se että ratkasevaa ei ole lähettävän keilan leveys vaan vastaanottavan. Herkkyyssäätö myös vaikuttaa tähän. Esimerkiksi Deussissa olen huomannut että kun lisää herkkyyttä paljon niin tuntuu kuin nopeus kärsisi. Tätä en tietysti ole pystynyt mitenkään kokeellisesti testaamaan mutta semmonen mutu tuntuma on.
Tuosta vois päätellä myös yhden asian miks tracci ei niin hyvin selvinnyt naulatestistä. Sehän on tunnetusti syvältä löytävä laite eli ilmeisesti sen herkkyys on suuri jolloin tunnistuskeilakin ois leveä. Omasta kokemuksesta tiedän että lähetysteho harvoin on se ratkaiseva tekijä. Hankalissa paikoissa olen löytänyt esineitä syvemmältä deussilla kun olen vähentänyt lähetystehoa ja lisännyt herkkyyttä.
Jos joku viittis niin vois kokeilla tuota tracciä uudestaan pienemmällä herkkyydellä. Se vois antaa lisää uskottavuutta tuolle mun ajatukselle. Lisäks en muista pystyikö tracissä vähentämään sen käyttämien kanavien määrää. Jos pystyy niin parantaisko se tulosta.
Tästä vähä rasvaa rattaisiin asiassa joka kyllä kannattais selvittää.
Kyllähän sen kelan rakenteen röntgenillä näkis. Pitäis vaan tuntea joku jolla olisi käytettävissä sopivat laitteet (vaikka lentokentän turvatarkastuksessa). Mä tietäisin kyllä yhden koneen, mutta sillä voi läpivalaista vain alle 40 mm korkeita kappaleita.patti kirjoitti:Niin tekee ja tuotahan onkin sitten melko mahdotonta mitata millään teknisellä laitteella,TAZ kirjoitti: Keilan leveyteen vaikuttaa varmaankin myös se, miten paljon kelan puoliskot ovat päällekkäin. Tätä ei taas monista keloista näe mitenkään.
-TAZ-
-TAZ-
E-TRAC, AT-PRO, ACE 250.
TAZPOINT 1.0 (Home-made pinpointer), Pro pointer
Joku merkitön pikkulapio, TAZSCOOP 1.0
TAZPOINT 1.0 (Home-made pinpointer), Pro pointer
Joku merkitön pikkulapio, TAZSCOOP 1.0
Ei mun kelat ainakaan ole yli 3 cm:iä paksumpia.TAZ kirjoitti: Kyllähän sen kelan rakenteen röntgenillä näkis. Pitäis vaan tuntea joku jolla olisi käytettävissä sopivat laitteet (vaikka lentokentän turvatarkastuksessa). Mä tietäisin kyllä yhden koneen, mutta sillä voi läpivalaista vain alle 40 mm korkeita kappaleita.
-TAZ-
t. patti
Fisher F5
Excalibur 2
GM3
- Gold found is four times as sweet as gold bought
Excalibur 2
GM3
- Gold found is four times as sweet as gold bought
Ei mene E-räkki läpi tuosta rautanaulatestistä ainakaan vakiokelalla, vaikka kuinka vähentäisi herkkyyksiä tai rukkaisi konetta, on sitä tullut testattua.Keseppa kirjoitti: Jos joku viittis niin vois kokeilla tuota tracciä uudestaan pienemmällä herkkyydellä. Se vois antaa lisää uskottavuutta tuolle mun ajatukselle. Lisäks en muista pystyikö tracissä vähentämään sen käyttämien kanavien määrää. Jos pystyy niin parantaisko se tulosta.
Tästä vähä rasvaa rattaisiin asiassa joka kyllä kannattais selvittää.
Pitää vain tuudittautua siihen tosiasiaan, että koneista löytyy omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
Viimeksi muokannut Etsijä82, 14 Helmi 2011, 00:34. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Xp Deus.
11" dd kela.(207,7e)
Golden mask 5+ 9x10 kelalla.(374,55e)
Vanhin kolikko: Gotlantilainen skilling vuodelta 1523.
Vanhin metalliesine: kammanpuolikas 800-1250 luvulta.
Top 60 kolikot: 25 penniä 1871 ja 25 penniä 1867.
11" dd kela.(207,7e)
Golden mask 5+ 9x10 kelalla.(374,55e)
Vanhin kolikko: Gotlantilainen skilling vuodelta 1523.
Vanhin metalliesine: kammanpuolikas 800-1250 luvulta.
Top 60 kolikot: 25 penniä 1871 ja 25 penniä 1867.
Itse veikkaisin, että E-Tracin tapauksessa haittaavat eniten suhteellisen leveä etsintäkeila ja pienet lähetystaajuudet.Etsijä82 kirjoitti:Ei mene E-räkki läpi tuosta rautanaulatestistä ainakaan vakiokelalla, vaikka kuinka vähentäisi herkkyyksiä tai rukkaisi konetta, on sitä tullut testattua.Keseppa kirjoitti: Tuosta vois päätellä myös yhden asian miks tracci ei niin hyvin selvinnyt naulatestistä. Sehän on tunnetusti syvältä löytävä laite eli ilmeisesti sen herkkyys on suuri jolloin tunnistuskeilakin ois leveä. Omasta kokemuksesta tiedän että lähetysteho harvoin on se ratkaiseva tekijä. Hankalissa paikoissa olen löytänyt esineitä syvemmältä deussilla kun olen vähentänyt lähetystehoa ja lisännyt herkkyyttä.
Jos joku viittis niin vois kokeilla tuota tracciä uudestaan pienemmällä herkkyydellä. Se vois antaa lisää uskottavuutta tuolle mun ajatukselle. Lisäks en muista pystyikö tracissä vähentämään sen käyttämien kanavien määrää. Jos pystyy niin parantaisko se tulosta.
Tästä vähä rasvaa rattaisiin asiassa joka kyllä kannattais selvittää.
-TAZ-
E-TRAC, AT-PRO, ACE 250.
TAZPOINT 1.0 (Home-made pinpointer), Pro pointer
Joku merkitön pikkulapio, TAZSCOOP 1.0
TAZPOINT 1.0 (Home-made pinpointer), Pro pointer
Joku merkitön pikkulapio, TAZSCOOP 1.0
Mulla on mahdollisuus ottaa kelasta röntgenkuva, käytän noita laiteita työkseni. Täytyy kuitenkin tutkailla asiaa, sillä käytämme yleensä aika kapeita filmejä. Täytyy tehdä niin että yhdistää filmejä tai löytää vähän suurempia tähän tarkoitukseen. 
EDIT:
Niin meinaatteko, että röntgenkuva pitäisi saada kelan sivusta, eikä päältä? Voi olla ongelmallista, jos näin. Meillä kyllä filmikoko riittää siihen, mutta miten siitä erottaa mikä on lähettävää ja mikä vastaanottavaa kelaa?
EDIT:
Niin meinaatteko, että röntgenkuva pitäisi saada kelan sivusta, eikä päältä? Voi olla ongelmallista, jos näin. Meillä kyllä filmikoko riittää siihen, mutta miten siitä erottaa mikä on lähettävää ja mikä vastaanottavaa kelaa?
Golden Mask 4W Pro + Garrett ProPointer
(Entisiä vehkeitä: ACE250, Blisstool LTC48 ja 64 v1, AT Pro, XP Deus)
(Entisiä vehkeitä: ACE250, Blisstool LTC48 ja 64 v1, AT Pro, XP Deus)
Päältä, että nähdään niiden kahden vierekkäisen D:n muotoisen kelan päällekkäin olevat osat. Riittäisi varmaan jos kapeallakin filmillä saisi poikittain kelan yli menevän kuvan kelan hotspotin kohdalta eli siitä mihin se pinpointtaa. Se on noiden kahden D-kelan keskipiste ja ainakin mutulla se levein kohta keilan leveydessä.NÄÄTÄ kirjoitti:Mulla on mahdollisuus ottaa kelasta röntgenkuva, käytän noita laiteita työkseni. Täytyy kuitenkin tutkailla asiaa, sillä käytämme yleensä aika kapeita filmejä. Täytyy tehdä niin että yhdistää filmejä tai löytää vähän suurempia tähän tarkoitukseen.
EDIT:
Niin meinaatteko, että röntgenkuva pitäisi saada kelan sivusta, eikä päältä? Voi olla ongelmallista, jos näin. Meillä kyllä filmikoko riittää siihen, mutta miten siitä erottaa mikä on lähettävää ja mikä vastaanottavaa kelaa?
t. patti
Fisher F5
Excalibur 2
GM3
- Gold found is four times as sweet as gold bought
Excalibur 2
GM3
- Gold found is four times as sweet as gold bought
Olenko mä ymmärtänyt DD-kelojen toiminnan väärin, kun olen antanut itseni ymmärtää, että lähettävä D-kela lähettää signaalin maan sisään joka sitten havaitaan sillä toisella vastaanottavalla D-kelalla mutta vain ekan ja tokan D:n välinen yhteinen alue on se joka reagoi? Eli eikös tuo sitten olisi se keilan leveys tuo kahden D:n yhteinen alue? Miten kelassa voisi olla lähettävä ja vastaanottava keila erikseen?Keseppa kirjoitti: Ongelmaksi mittauksessa saattaa muodostua se että ratkasevaa ei ole lähettävän keilan leveys vaan vastaanottavan.
Please explain,
t. patti
Fisher F5
Excalibur 2
GM3
- Gold found is four times as sweet as gold bought
Excalibur 2
GM3
- Gold found is four times as sweet as gold bought
Tämäpä onkin kiinnostava sivusto, kiitti linkistä. Täytyy tutkia tarkemmin, jos tuolta saisi jotain hyödyllistä irti. Ekana pisti ainakin silmään sen enempiä analysoimatta se, että ainakin testin DD-kelan "varpaissa ja kantapäässä" oli pieni aktiivinen alue jossain kuvassa. Voisikohan tuota jotenkin hyödyntää muutenkin kuin kaljapullonkorkkien tunnistuksessa? (jos sitä nyt edes on kaikissa DD-keloissa)NÄÄTÄ kirjoitti:Tuosta voisi löytyä tarvittavat tiedot:
http://www.geotech1.com/forums/showthread.php?t=14097
t. patti
Fisher F5
Excalibur 2
GM3
- Gold found is four times as sweet as gold bought
Excalibur 2
GM3
- Gold found is four times as sweet as gold bought
Voisihan se onnistuakin jos vaan saa selvät erot ja merkinnät paperille. Kaikista paras olisi varmaan sellainen testijärjestely, että esim. pahvi olisi asennettu kiinteästi vaikka 20 cm kelasta ja kiinnität (reikä)kolikon kynän kärkeen ja heilutat kynä+kolikko yhdistelmää pahvin edessä ja sitten kun alat saamaan etsimeltä piippejä aktiivisen keilan reunalla piirrät kynällä merkin pahviin. Tätä kelan koko pinta-alan läpi ja piirrät siis aktiivisen keilan alueen pahviin. Voisi toimia.JK kirjoitti:Eikös tuo onnistuisi tällaisella maallikon testillä:
Testataan samalla periaatteella kuin nuo ilmatestit mitta-asteikon päällä.
Mittanauhan tilalle paperi, johon merkitään havaittu signaali useammasta suunnasta lähestyttäessä.
Testataan pitkittäin ja poikittain kelan pohjasta pois päin.
t. patti
Fisher F5
Excalibur 2
GM3
- Gold found is four times as sweet as gold bought
Excalibur 2
GM3
- Gold found is four times as sweet as gold bought
