Illalla piippailin, lopetin kun ötököitä alkoi tulla ja muutenkin kun olin väsynyt päivän töistä. Muuten olisin piippaillut vielä pari tuntia lisää... Pelto kun on tuossa noin 50 metrin päässä
Tällä kertaa ei kylläkään kruunukolikoita...1/4 shillinki vuodelta 1803 (ehkä) ja 1 penni jonka vuosiluvusta ei juuri saa tolkkua.
Sitten piippasi leikkitraktorin runko, ensin toinen puolikas josta en tiennyt että mikä on, kunnes vierestä löytyi toinen puoli.
Ja outo korkki jostain, kolme hylsyä, nappi josta kangaspäällinen hävinnyt ja hihnalenkki.
Sekä ilmeisesti partaveitsi.
Mistä te löydätte noita viljelemättömiä peltoja?! Täälläpäin ei ole juuri ollenkaan, taitaa olla jo se viimeinenkin viljelemätön viljelty... Pellolla olis niin kiva olla, on helppo kaivaa ja helppo kävellä. Metsässä on aina ne juuret ja maakin on niin kovaa. Ja siellä on kaikenmaailman ötököitä... Pakko tunnustaa,että kekomuurahaiset ovat meikäläiselle jostain syystä kammotus, ovat olleet pienestä pitäen. Ja niitä kun on melkein joka metsässä.
No se onkin kätevää, kun on omat pellot, joita kaivella.
Mun enolla on kans peltoja, mutta asustelee Hämeessä. Ajattelin kyllä joskus mennä sinne tutkimaan, sitä tavallaan löytäis esineitä omasta menneisyydestä - se maatila on ollut suvulla pitkään ja on siis äitini lapsuudenkoti.
Aika on tosiaan sellainen, että se ei tahdo kaikkeen riittää. Viikonlopun piippailut jäi taas minimiin, lauantaina käväsin metsikössä. Kuumuus ja muurahaiset karkottivat meikäläisen aika nopsaan pois...
Joo alkaa menemään puurot ja vellit jo tahän aikaan illasta sekaisin... viittaan tuohon edelliseen Taisi nousta maalihöyryt "yläkertaan", kun kolme tuntia tuossa maalailin seiniä!
||--=[]~~~~~(0)
"The most important is not to find but to search..."