Ahvenkoski

[opec]

http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=5320

[Maverick]

Hyvä uutinen. Jäi vaan vähän epäselväksi tuon työryhmän Jäppinen&Nygård asema. He ovat ilmeisesti olleet alueella metallinetsimen kanssa, mutta ovatko vastavirtaan uivia arkeologeja, meikäläisiä harrastajia vai mitä porukkaa?

edit:
Olihan siellä mainittu taas tuo maaginen sana harrastaja-arkeologi.

Eli tämähän on lajissaan ensimmäinen tämän tason uutinen (minun näkemä), jossa metallinetsintää harrastaviin suhtaudutaan tasavertaisena toimijajoukkona muiden tutkijoiden kanssa. Hyvä hyvä!

[Jussi]

Nimimerkki "Kultaseppä" tuli ensimmäisenä mieleen

[Pekka Muikku]

Hyvä uutinen. Jäi vaan vähän epäselväksi tuon työryhmän Jäppinen&Nygård asema. He ovat ilmeisesti olleet alueella metallinetsimen kanssa, mutta ovatko vastavirtaan uivia arkeologeja, meikäläisiä harrastajia vai mitä porukkaa?

Samaa mietin itsekin, sana "työryhmä" mainittiin niin monta kertaa, etten edes jaksanut laskea määrää. Lisäksi ainakin minua ihmetytti seuraava Jäppisen lause: "Olemme hakeneet lisää rahoitusta myös työryhmän toiminnan jatkamiseksi." Siis LISÄÄ rahoitusta, kuka toimintaa on aikaisemmin rahoittanut?

tämähän on lajissaan ensimmäinen tämän tason uutinen (minun näkemä), jossa metallinetsintää harrastaviin suhtaudutaan tasavertaisena toimijajoukkona muiden tutkijoiden kanssa.

Samma här! Virkistävän erilaista uutisointia.

[villimies]

Hienoa työtä tehty siellä, vaan mikähän on tuo "uusi rauta-ajoitusmenetelmä"?

ihmettelee villimies

[appenzell]

rahoitusta: http://www.vasabladet.fi/kulturfonden/2/
8000 € Svenska Kulturfondetilta.

Täytyy vaan todeta että on hyvä että perinteisiä ajatusmalleja mietitään uusiksi ja sillä tavalla pakotetaan museovirastoa myös muuttamaan käytäntöjään (mm. maan kohoaminen josta täälläkin keskusteltu paljon). Itsekin löysin saaristosta hopeakolikkoni enemmän 2-3m korkeudessa kuin viiden.

Onkohan ollut kova paikka MV:lle tulla takaisin paikkaan jota todettu "tyhjäksi" kun ns. maallikot nostavat esiin rautakautista?


Alla oleva lainaus edellä mainitulta lehtisivulta on minusta hyvä merkki tulevasta.

Jatkossa työryhmä ja Museovirasto keskittyvät hedelmälliseen yhteistyöhön.
-Olemme hakeneet lisää rahoitusta myös työryhmän toiminnan jatkamiseksi. Jälkitutkimukset ovat tärkeitä, sillä kuonien ja raudan metallurgisista tutkimuksista voidaan saada valtava määrä raudankäsittelyyn liittyvää uutta tietoa. Painopiste on meillä vuorovaikutteisessa yhteistyössä, Jäppinen lupaa.

[Leijona]

Tähän onkin hyvä liittää erään Museoviraston edustajan sanomaa:

"Rautakautiset löydöt ovat nykyään lähes täysin metallinetsijöiden varassa"

(Tämä on sanottu minulle henkilökohtaisesti keskustaltuani puhelimitse Museoviraston edustajan kanssa. Vähäks tuntu hyvältä)

[Kultaseppä]

Joo, tavallisia tallukoita ollaan ja harrastajia. Tuo mainittu "tasavertaisuus" on aika suhteellinen käsite

Rauta-ajoituksesta osaan kertoa vain sen vähän minkä ymmärrän, eli ICP-OES menetelmä on vasta kehitteillä ja siinä on joku kontaminaatiotekijä, jota ei vielä tarkkaan tunneta ja sen takia kohteesta on löydyttävä jotain muutakin ajoitettavaa, jolloin puhutaan nk. kontekstiajoituksesta. Itse näytteen valmistelu on jo niin monimutkaista kaikkine puhdistuskylpyineen, etsauksineen, tyhjiöpakkauksineen ja polttoineen, että se menee meikäläisen "kotitarvekemistin" hilseen yli niin, että humisee

Kyseessä on siis atomitason tutkimusmenetelmä, jonka avulla näytteestä saadaan määriteltyä raudanvalmistuksessa rautaan sitoutuneen hiilen pitoisuus ja tehtyä ajoitus, josta taas voidaan päätellä milloin rauta on valmistettu. Käsittääkseni Helsingin ja Upsalan labrat ovat johdossa menetelmän kehittämisessä.

[villimies]

Joo, tavallisia tallukoita ollaan ja harrastajia. Tuo mainittu "tasavertaisuus" on aika suhteellinen käsite

Rauta-ajoituksesta osaan kertoa vain sen vähän minkä ymmärrän, eli ICP-OES menetelmä on vasta kehitteillä ja siinä on joku kontaminaatiotekijä, jota ei vielä tarkkaan tunneta ja sen takia kohteesta on löydyttävä jotain muutakin ajoitettavaa, jolloin puhutaan nk. kontekstiajoituksesta. Itse näytteen valmistelu on jo niin monimutkaista kaikkine puhdistuskylpyineen, etsauksineen, tyhjiöpakkauksineen ja polttoineen, että se menee meikäläisen "kotitarvekemistin" hilseen yli niin, että humisee

Kyseessä on siis atomitason tutkimusmenetelmä, jonka avulla näytteestä saadaan määriteltyä raudanvalmistuksessa rautaan sitoutuneen hiilen pitoisuus ja tehtyä ajoitus, josta taas voidaan päätellä milloin rauta on valmistettu. Käsittääkseni Helsingin ja Upsalan labrat ovat johdossa menetelmän kehittämisessä.

Kiitos Kultaseppä. Tämä valaisi asiaa tässä vaiheessa ihan tarpeeksi. Eli ei mikään jokapojan menetelmä
T: villimies

[Kultaseppä]

Maamme johtavat arkeologit ja yliopistotutkijat arvioivat taannoin Ahvenkosken sataman "Pajamäeltä" löytynyttä keramiikkaa ja totesivat sen olevan tyypillistä rautakauden karkeaa ”yleiskeramiikkaa”, jonka käyttöaika ulottuu 300-luvulta aina keskiajan puolelle. Asiantuntijoiden mukaan samasta kontekstista löytyneiden esineiden perusteella keramiikka voidaan ajoittaa nuoremmalle rautakaudelle, parhaiten ristiretkiajalle (1025–1250).

Saapa nähdä, kommentoiko Museovirasto uutista mitenkään, virasto ei nimittäin pitänyt ainakaan vuosi sitten harrastelijoiden ajoitusarvioita "yksiselitteisenä" ja arvioivat kohteen noin 200–300 vuotta nuoremmaksi?

Nyt voi kai jo todeta, että molemmat lienevät oikeassa ja muinaissatama oli käytössä todennäköisesti jo 900-luvun lopulta aina 1500-luvulle, jolloin maannousun pakottamana oli vaihdettava paikkaa noin 700 m länteen deltan länsirannalle.

http://www.kymensanomat.fi/Online/2012/ ... 13710740/4

[JK]

On tämä yhteistyö eri alojen harrastajien ja MV:n välillä, paria poikkeusta lukuun ottamatta, niin valitettavan yksipuolista ja vaikeaa, vaikka yhteisen hyvän asialla ollaan.